Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan 61 % kaitaalaisista ei halua metroa 
Iivisniemeen. Vain 27 % sijoittaisi metroaseman Iivisniemen alueelle. Miksi ?

Vastoin asukkaiden arvoja

Iivisniemi-Kaitaa -seura selvitti vastikään Hyljeverkoston kanssa kaitaalaisten 
asumiseen ja luontoon liittyviä arvoja. Yhdistyksen tekemään kyselyyn 
vastanneet 251 kaitaalaisperhettä pitivät luontoa ( meri, merenrannat 
kävelyreitteineen, Hannusjärvi ja Hannusmetsä, Hanikka ja Suomenojan lintulampi 
sekä lähimetsät, -puistot, kalliot, -pihat) ja rauhallista, väljää, vihreää ja 
turvallista asuinympäristöä ylivoimaisesti tärkeimpinä syinä asua Kaitaalla.

Iivisniemen kautta kulkeva metro- tai pikaraitiotielinjaus sai kyselyssä tylyn 
vastaanoton. Raideliikenneväyliä ja niiden vaatimaa lisärakentamista pidettiin 
suurena uhkana alueen asuinympäristölle ja sen helmelle, Hannusjärvelle, jonka 
elinkelpoisuuden eteen asukkaat ovat viime vuosina uhranneet tuhansia 
talkootyötunteja.

- Jotta metroasema kannattaisi, olisi aseman läheisyyteen rakennettava asuntoja 
tai työpaikkoja lisää noin 5000 ihmiselle. Kaupunkisuunnitteluosastolla on 
esimerkiksi sijoitettu 124000 kerrosneliömetriä eli noin 3000 uutta asukasta 
Hannusmetsään eli Hannusjärven ja Länsiväylän väliselle alueelle. Tästä 
merkittävä osa kuuluu Hannusjärven valuma-alueeseen, kertoo Hannusjärven 
Suojelu ry:n puheenjohtaja Seppo Salo.

- Hannusmetsä on lähiasukkaille ainutlaatuinen ulkoilu- ja virkistysalue 
kallioineen, soineen ja lehtoineen. Asukkaat eivät halua uhrata tätä aluetta 
metron takia. Tämä alue tulisi merkitä yleiskaavaan kaupunkipuistoksi. Maastoon 
merkittäisiin vain luonnonmukaisten kinttupolkujen verkosto, ehdottaa Seppo 
Salo.

Hannusjärvi tuhoutuisi

Järven valuma-alue on pieni ja järvi saa kaiken vetensä joko valuma-alueelta 
tai sateena taivaalta. Seppo Salon mukaan tutkijat ovat todenneet, että jos 
valuma-alueen vettä läpäisemätön maapinta-ala on yli 10 %, vaikuttaa rakennettu 
alue merkittävästi järven veden laatuun. Siksi olisi huolehdittava, että kaikki 
valuma-alueen vesi valuu järveen, mutta toisaalta niin hitaasti kuin 
mahdollista, jotta se suotautuu kunnolla ja valuma riittää korvaamaan 
haihtumista kuivanakin kautena.

- Valuma-alueen tehorakentaminen tuhoaisi järven. Järven kannalta kohtalokasta 
olisi myös metrolinjaus, jossa asema olisi Kaitaantien ja Iivisniemen 
ostoskeskuksen välimaastossa ja rata vedettäisiin Hannusjärven valuma-alueen 
läpi Hannuskallion uumeniin. Miten voitaisiin taata, että vedet edelleen 
valuvat järveen eikä päinvastoin järvestä metrotunneliin, kysyy Seppo Salo.

Pikaraitiotie ei olisi järven kannalta juurikaan parempi vaihtoehto, mikäli 
rata rakennettaisiin Kaitaantien varteen ja edelleen Iivisniemenkatua pitkin 
Iivisniemen puistoon. Jotta Iivisniemenkadun ja Kaitaantien risteysalueelle 
saataisiin sijoitettua raitiotie, autotie ja kevyen liikenteen väylä, tulisi 
suorittaa suuria maanrakennustöitä, siis jälleen järven valuma-alueella.

- Näistä syistä sanomme ei metrolle tai pikaraitiotielle Iivisniemen 
ostoskeskuksen läheisyyteen sijoitettuna, ilmoittaa Seppo Salo .

*********
Hannusjärven suojelu ry yrittää pelastaa järven tuleville sukupolville

Muutama vuosi sitten asukkaat huomasivat, että uistinvita alkoi vallata 
Hannusjärveä selvästi kiihtyvällä vauhdilla ja uinnin jälkeen ihon pintaan jäi 
outo kalvo ja mutaa.

Tästä huolestuneena lähiasukkaat perustivat yhdistyksen, johon kuuluvat kaikki 
rannalla asuvat taloudet. Seuraavaksi päätettiin hankkia tietoa järven 
suojelusta sekä käynnistää laaja tutkimustoiminta ja aloittaa järven 
kunnostustyöt.

Mitä on tehty: Hannusjärven suojeluyhdistyksellä on runsaasti hyväsydämisiä ja 
asiantuntevia yhteistyökumppaneita. Heidän työpanoksensa, asiantuntemuksensa ja 
taloudellisen tukensa avulla järveä on tutkittu mm. veden laatu ja järven 
vesikasvillisuus, tehty sedimenttitutkimus, hulevesitutkimus, 
valuma-alueselvitys ja ehdotukset järven suojelutoimenpiteiksi, koekalastuksia, 
ravinne- ja happimittauksia, näkösyvyysmittauksia, mesoeläinplanktontutkimus 
sekä hoitokalastus- ja istutussuunnitelma.

Kahtena talvena järveä on hapetettu ja kahtena kesänä on kahdesti niitetty 
kaikki vesikasvillisuus. Talkootyötä on kertynyt noin 1000 tuntia joka vuosi. 
Happiarvot ovat nyt selvästi paremmat, näkösyvyys on parantunut, Uistinvidan 
kasvu on vähentynyt ja särkien suhteellinen määrä on vähentynyt.

Tietämys järven suojelusta on matkan varrella lisääntynyt ja yhdistys on 
jakanut tietoa päättäjille mm. valuma-alueen merkityksestä järvelle. 
Tavoitteena on pelastaa järvi tuleville sukupolville ja vielä niin, että se 
soveltuisi virkistyskäyttöön.

Sisällysluettelo