Ämmässuon alueen hajujen ja vesien hallinta ovat YTV:n mukaan jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa merkittävimpiä ympäristönäkökohtia.  Kompostointilaitoksen hankkimisen tarkeimpänä tavoitteena oli saada hajuhaitat kuriin. Tässä ei olla kuitenkaan onnistuttu, mutta nyt YTV yrittää panostaa jälkikompostoinnin sijoittamiseen suljettuihin olosuhteisiin. YTV:n mukaan Ämmässuolla on kolme merkittävää hajun aiheuttajaa: kaatopaikkakaasu, erilliskerätyn biojätteen jälkikompostointi ja puhdistamolietteen kompostointi.  

Jäteliete

Suomenojan jäteveden puhdistamon puhdistamoliete toimitetaan tätä nykyä maksua vastaan kaatopaikalle ja YTV huolehtii sen käsittelystä. Espoon Veden mukaan hajuhaitat ovat pääsääntöisin lähtöisin vajavaisesti kompostoituneesta biojätteestä eikä lietteesä.

Liete on yhdyskunnan tuottamaa jätettä, joka on mädätettynä ja kuivattuna melko hajutonta. Puhdistamoliete esimerkiksi haisee eniten kun lasteja puretaan ja kun kompostin kääntöjä tehdään.  Jätelietteen hajuhaittojen vähentämiseksi Ämmässuolla onkin jo muutettu lietteen vastaanottorytmiä ja jätelietettä esimerkiksi varastoidaan, jotta kompostin valmistus ja käännöt tehdään mahdollisimman sopivissa sääolosuhteissa.

Espoon Veden eikä YTV:n mukaan jätteitä  ole tarkoituksen mukaista käsitellä monessa paikassa. YTV ja Espoon Vesi ovat aloittaneet neuvottelut ja lähtökohtana neuvotteluissa on, että jätelieteongelma ratkaistaan yhdessä. Yksityiskohtaisia ratkaisumalleja ei ole YTV:n Jukka Paavilaisen mukaan vielä syntynyt. Hänen mukaansa kaksi todennäköisintä vaihtoehtoa asian ratkaisemiseksi lienevät käsittelyn siirtäminen muualle tai erillisen käsittelylaitoksen rakentaminen YTV:n jätteenkäsittelykeskukseen Ämmässuolle.  

Jäteliete on kuin mämmiä

Jukka Paavilaisen mukaan Espoon Veden uusien kuivausmenetelmien ansiosta liete on “mämmin oloista”, joskin kuivempaa.

Ämmässuolla otetaan tällä hetkellä vastaan jätelietettä 20 000 tonnia vuodessa. Määrän ei uskota lisääntyvän kuin siinä suhteessa miten Espoon väkiluku kasvaa, sillä puhdistuslaitokseen on hiljattain tehty teknisiä parannuksia.  

Uusi alue vuonna 2005

YTV:n mukaan nykyisin käytössä oleva kaatopaikka-alue täyttyy vuoden 2004 loppuun mennessä. Vuoden 2005 alussa otetaan käytöön uusi jätteiden sijoitusalue, johon tullaan sijoittamaan vain esikäsiteltyä yhdyskuntajätettä. Uusi täyttöalue varustetaan lisäksi kaasunkeräysjärjestelmällä. Näillä toimenpiteillä pitäisi pystyä varmistamaan mahdollisimman haitaton jätteenkäsittely.

Kaatopaikkakaasut

Ämmässuon kaatopaikatnhajuhaitoista suurin osa aiheutuu kaasuista. Kaasun keräämiseksi on rakennettu nykyisen kaatopaikka-alueen kattava kaasukeräysjärjestelmä, jolla syntyvä kaasu imetään ja käsitellään. Kasvihuonevaikutuskin vähenee tällä menetelmällä, sillä haitallinen metaani muutetaan polttamalla merkittävästi harmittomammaksi hiilidioksidiksi.

Liikenneongelmat

Ämmässuon kaatopaikan laitokset ja läjitysalueet aiheuttavat nykyisin huomattavan paljon liikennettä. Alueelle tuodaan ja sieltä viedään päivittäin 750 – 1000 kuormaa jätteitä ja ylijäämämaita sekä kiviainestuotteita. Arkivuorokauden keskimääräinen liikennemäärä on 1500 – 2000 ajoneuvoa vuorokaudessa

Miten tästä eteenpäin

YTV työskentelee parhaan kykynsä mukaan, jotta alueen hajuhaitat saadaan poistettua. Uudenmaan ympäristökeskuskin on antanut 2.3.2001 määräykset, millä hajuhaitat poistetaan kunnes jälkikompostointihalli saadaan käyttöön. Alueen liikenne tulee todennäköisesti lisääntymään lähivuosina, mutta erilaisia toimenpiteitä liikenteen sujuvuudelle on onneksi kuitenkin suunnitteilla niin Espoon kaupungin kuin Tielaitoksenkin taholla.

Kati Pohjanmaa, kaupunginvaltuutettu

Sisällysluettelo