|
Juha-Veikko Kurki: Tiivistämisen tuskalla vai uusia alueita kaavoittamalla Espoota rakennetaan vauhdilla. Rakentamisen paineet kohdistuvat sekä kaavoitetuille että kaavoittamattomille alueille. Erityisesti Espoossa kaivataan pientaloja. Niiden osalta poikkeuslupahakemusten määrä näyttää olevan voimakkaassa kasvussa. Meneillään oleva kehitys osoittaa oikeaksi ennusteet Espoon väkiluvun rajusta kasvusta. Kaupunginvaltuuston vuonna 1998 vahvistama kasvuennuste 280 000 asukasta vuoteen 2030 mennessä on osoittautumassa alimitoitetuksi. Espoosta on kiireesti pystyttävä osoittamaan lisää kaavoitettuja alueita pientalorakentamiseen, tai jälleen kerran kaupunki ryhtyy rakentumaan hallitsemattomasti poikkeusluvilla Poikkeus ei voi olla sääntö Poikkeusluvalla rakentaminen on nimensä mukaisesti poikkeuksellista. Se ei saa vaikeuttaa merkittävästi alueen myöhemmin tapahtuvaa kaavoittamista. Poikkeusluvat myönnetäänkin huomattavasti lopullista asemakaava pienemmillä tehokkuuksilla. Siten varmistetaan kaavoittamisen liikkumavara myöhemmässä tulevaisuudessa. Tämä on poikkeusluvan saajan syytä muistaa. Valtuusto päättänyt kaavoittamisen linjat Vuonna1998 kaupungin valtuusto vahvisti kaavoituksen lähtökohdaksi ennusteen, jonka mukaan Espoossa on 280 000 asukasta vuonna 2030. Samalla se päätti, että kehitys vastaanotetaan ensisijaisesti vanhoja asemakaava-alueita ja poikkeusluvin muodostuneita taajamia tiivistämällä. Vaihtoehtona tiivistämiselle olisi ollut uusien vielä rakentamattomien alueiden käyttöön otto, jolle valtuuston enemmistö ei näyttänyt tuolloin vihreätä valoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on pyrkinyt noudattamaan valtuuston linjapäätöksiä kaavoituskäytännössään. Se on kuitenkin kohdannut voimakasta vastustusta. Asukkaiden etujärjestöt ovat kaikin keinoin vastustaneet vanhojen alueiden tiivistämistä, mikä asemakaavoitetulla ja valmiiksi rakennetuilla alueella on jotensakin ymmärrettävää. Samaan vastustukseen törmää myös poikkeusluvilla muodostuneissa taajamissa, joissa aikanaan määritellyn vaatimattoman rakennustehon tuoma väljyys katsotaan saavutetuksi eduksi, jota ei voi muuttaa. Kaavoitusvarannoksi jätetyt alueet koetaan usein lähivirkistysalueiksi, joihin ei saa koskea. Kuitenkin poikkeusluvalla rakentanut tietää, että alue kaavoituksen myötä voi muuttua ja rakentamisen tehokkuus kasvaa. Linjakkuutta kaivataan Edellä kuvatulla vastustavalla asenteella saadaan sanoa hyvästit ajatukselle, että Espoota voitaisiin kehittää alueita tiivistämällä ja tehokkuuksia nostamalla. Yleiskaavan jatkotyöstämisen yhteydessä on pakko hakea myös rakentamiseen soveltuvia uusia alueita, jotta selvitään suunnitelmallisesti muuttovirran ja kotosyntyvyyden aiheuttamista kasvupaineista ja voidaan vastata kasvavaan pientalotonttikysyntään. Myös Pohjoisosien yleiskaavat on syytä ottaa uudelleen tarkasteltaviksi, ennekuin alueet täyttyvät poikkeusluparakentamisella. Valtuuston on ensi tilassa syytä tarkistaa kaavoitusta koskevia linjapäätöksiään tai sitten pysyä tiukasti tekemiensä päätösten takana myös silloin, kun niiden mukaisesti suunnitellut kaavat tulevat sen hyväksyttäviksi. Sekä täydennysrakentamista että uusien alueiden käyttöönottamista samanaikaisesti vastustamalla ei kasvu-urakasta selvitä. |