|
Haastattelussa Markku Markkula: Oppivan maakunnan puolesta Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajaksi huhtikuussa valittu Markku Markkula nostaa maakunnan kattavaksi kärkitavoitteeksi osaamisperustan vahvistamisen. Oppiva organisaatio, oppiva kaupunki, oppiva alue ovat hänen mukaansa käsitteitä, joista on tehtävä todellisuutta. Markkula lupaa, että neuvottelukunnassa nostetaan vahvasti ja käytännöllisesti esille Oppiva Uusimaa -teema. Hän näkee neuvottelukunnan roolin näkijänä ja käytännöllisen kehittämisen moottorina. - Kansanedustajien on visioitava kehitystä vuosiksi eteenpäin, mutta tässä sillä on oltava ote myös käytännön elämään. Uusimaa voi muodostua verkottuneen oppimisen ja toimintatavan eturivin osaajaksi. Meillä uusmaalaisilla, ja espoolaisilla eritoten, on tästä työstä näyttöjä. Espoolainen koulutusyhteisö lipunkantajana Markkula näkee uuden tehtävän toimimisena oppivan maakunnan puolesta. Tässä työssä hän näkee hyväksi lähtökohdaksi Espoossa saadut hyvät kokemukset "koko oppimisen klusterin yhteistyöstä" - Yhteistyön kokemukset on muokattava ja monistettava laajempaan käyttöön maakunnassa ja koko maassa. Osaamiskeskus Culminatum ja muut Otaniemen yhteisöt ovat avainasemassa. Kari Ruohon siirtyminen Innopolin verkostoista Espoon elinkeinojohtajaksi, siis yhteiseksi työrukkaseksemme, nostaa esille suuria mahdollisuuksia. Opiskelun ja työn punos: uutta vakautta arkeen Markkulan mukaan on välttämätöntä, että kansanedustajien maakunnalliset visiot ulottuvat oppimisen avulla ja kautta tavalliseen elämään. Maakunnan on esimerkiksi mahdollista toimia edelläkävijänä ja rakentaa uudenaikaista elinkaariajattelua ja uudistumiskykyisen työnteon mallia. Ainutlaatuiset osaamisen verkostot ja -tekniikka antavat tähän mahdollisuuksia. - Tällaisen ajattelun mukainen politiikka tukee ihmisten eri elämänvaiheisiin sopivaa osallisuutta oppimiseen ja työhön. Tuloksena on punos joka solmiutuu elinkaaren koko mitalle lisäten oppimisen, työn ja elämän mielekkyyttä. - Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa olemme vastikään tuottaneet kaksi asiakirjaa " Työn tulevaisuuden 10 kipupistettä" ja "Työn skenaariot". Niissä, kysymme, eikö ole aika myös tietoisesti kehittää malleja, joissa työ ja opiskelu on osin samanaikaista, osin vuorottelevaa. Kyse ei ole epävarmuudesta, vaan modernin elämänvakauden tukemisesta. Opetusministeriön teot kriittiseen käsittelyyn Markkulan mukaan koulutuksen määrärahoja ei viime vuosina ole ohjattu todellisen tarpeen mukaan. Tähän kansanedustajien neuvottelukunta tulee hänen mukaansa tarttumaan tiukasti. Räikeänä ongelma näkyy ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähäisyytenä Uudellamaalla.. - Työelämän koulutustarve on eräillä aloilla jopa huutava. Meidän on uusmaalaisittain otettava tähänastista kriittisemmin kantaa opetusministeriön määrärahapolitiikkaan. - Toinen räikeä kohtuuttomuus on koulujen ja oppilaitosten rakentamisrahojen niukkuus. Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun lisärakennusta on odotettu jo useita vuosia. Kallioon louhittu tyhjä alue Leppävaarassa on jokaiselle ohikulkijalle muistutus siitä, että hallinto ei toimi. Opetusministeri on toistuvasti ohjannut rahat muualle. Markkula myöntää, että muualla Suomessa on samanlaisia tarpeita, mutta tähdentää, että esimerkiksi homekoulujen korjausrahoja ja uusien koulutilojen rakentamisrahoja jaettaessa oppilasmäärä- ja tarveperusteiden tulisi olla kaikille samat. *** Markkula toimii Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajana kaksivuotiskauden. Hän seuraa tehtävässä helsinkiläistä kokoomuskansanedustajaa Paula Kokkosta. Haastattelu: Olli Rytkönen |