Pääkaupunkiseutu pitäisi nähdä erityistapauksena kuntauudistuksessa

9.3.2012Blogit

Kuntauudistukseen reagoinnissa on tähän mennessä kirjoitettu vähän pääkaupunkiseudun ainutlaatuisuudesta muuhun maahan nähden. Eikä kuntauudistusesityksessä, sellaisena kun se on eri medioissa näkynyt, ole selkeästi korostettu pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erityistä roolia Suomessa. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo on vain läntätty yhteen, ilman sen kummempia erittelyjä.

Pääkaupunkiseutu on kuitenkin Suomen oloissa varsin poikkeuksellinen metropolialue ja sen merkitys koko Suomen menestymiseen suuri. Pääkaupunkiseudun lisäksi kehyskuntien asukasmäärä kasvaa paikoin 20-30 prosenttia vuodessa.

Läntisissä demokratioissa on tapana kehittää erityisiä hallintatasoja metropolialueille, jotta muunmuassa maankäyttö, asuminen ja liikenne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin ja jotta ne menestyisivät kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa. Metropolialueiden hallinnassa tärkeintä ei ole kustannusten karsiminen, vaan hyvä hallinta.

Hyvä hallinta ei läntisissä demokratioissa tarkoita jättikunnan muodostamista metropolialueelle ja sen keskitettyä hallinnoimista. Sen sijaan on pidetty tärkeänä useiden päällekkäisten hallintatasojen muodostamista. Tiheästi asuttua, kasvavaa suurta metropolia monimutkaisine toimintoineen ei voi hallita samalla periaatteella kuin alueellisesti samankokoista haja-asutusaluetta.

Monesti länsimaissa koko metropolialueen hallinnassa poliittisen legitimiteetin omaavaa valtuustoa on pidetty tärkeänä, erityisesti sujuvan asumisen, maankäytön ja liikenteen järjestämisen kannalta. Yhtälailla lähidemokratiaa vahvistamaan on jätetty kunnat tai perustettu kaupunginosavaltuustot. Usein metropolialueisiin liittyy muitakin hallintaorganisaatioita tai verkostoja, jotka ovat tarpeen kompleksisten kysymysten ratkaisemisessa ja kasvun hallinnassa. Ympäristöministeriön vuonna 2011 julkaisemassa raportissa Metropolihallinta on näitä malleja.

Voidaan ottaa esimerkki Pariisista. Jokaisessa Pariisin noin 50 000 asukasta edustavassa kaupunginosavaltuustossa on sekä kaupunginosan valtuutettuja että muutama koko Pariisin edustaja. Näin saadaan paikallisiin päätöksiin tietoa koko kaupungin tarpeista ja päinvastoin, mikä varmasti edesauttaa tehokkaamman kaupungin kehittämisessä. Pariisin alueen hallintaan liittyy vielä muitakin tasoja. Vaikka vertailukohde on  huomattavasti pääkaupunkiseutua suurempi, pätevät meilläkin varmasti samat lainalaisuudet siitä, miten päätöksentekoa pitää tuoda myös lähelle, niiden ihmisten ulottuville, jotka alueen asioista jotain tietävät.

Kasvava pääkaupunkiseutu kehyskuntineen on suurten haasteiden edessä, joten toivottavasti päätöksenteko sujuu! Toivottavasti muusta liikenteestä erillistä raideliikennettä kehitetään myös poikittaisesti koko pääkaupunkiseudulla tulevia liikenteen pullonkauloja helpottamaan. Ja toivottavasti edullista asumista on tarjolla vähävaraisille liikenteellisesti hyvillä paikoilla.

Kirjoittaja Ulla Palomäki on varavaltuutettu ja toimii suurlähettilään avustajana.  Hän on kouluttautunut ympäristötaloustieteen maisteriksi Sorbonnen yliopistossa Pariisissa.

Tietoa kirjoittajasta

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ota kantaa