Lääkärin vastaanotolle päivässä – tavoitteesta totta!

19.10.2012Blogit

Pitkät jonot lääkärin vastaanotolle ovat olleet jo pitkään ongelmana Espoossa. Meillä on 10 terveysasemaa, jonne päästäkseen joutuu odottamaan pahimmillaan jopa useita kuukausia.

Suurin yksittäinen syy on lääkäripula, joka on haaste koko Suomessa. Kun syrjäkylillä perusongelma on se, että lääkärit eivät yksinkertaisesti halua muuttaa sinne, pääkaupunkiseudulla haasteet ovat toiset. Olen kuullut tapauksista, joissa pienen kunnan potilaiden hoidosta on tarjottu palkkaa peräti 11 000 euroa kuukaudessa, jopa ihan nuorelle lääkärille, eikä avoinna olevaa lääkärivakanssia silti ole saatu täytettyä.

Pääkaupunkiseudulla ja etenkin Espoossa lääkäreillä on muita houkutuksia ja työtarjouksia. Lähisairaaloissa voidaan erikoistua. Yksityiset lääkärikeskukset ja terveystalot tarjoavat töitä joustavammilla työehdoilla.

Nuoret lääkärit haluavat tehdä muutakin kuin töitä

Etenkään nuoret eivät enää halua sitoutua pitkiin työsuhteisiin ja jäykkiiin työehtoihin. Töitä voidaan tehdä muutama kuukausi ja säästää samalla rahaa eksoottiseen ulkomaanmatkaan. Työpisteelle palataan sitten taas takaisin, kun reissu on takana. Suhtautuminen työn tekemiseen on nuorella polvella erilainen kuin vanhemmilla. Ilmiö on tuttu myös muualla kun lääkärikunnassa.

Kun työ terveyskeskuksissa on usein liian pakkotahtista eikä potilaita voi valita, moni nuori lääkäri valitsee itselleen toisenlaisen urapolun. Espoossa olemme onneksi jo luopuneet päivystyspakosta, ja johtamista ainakin yritetetään kehittää. Työn tulokset vain näkyvät piinallisen hitaasti.

Lisätäänkö lääkärikoulutusta, pakotetaanko töihin terveyskeskukseen vai parannetaanko tietojärjestelmiä?

Olen ollut Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa nyt 8 vuotta. Näiden kokemusten pohjalta olen kirjoittanut terveyskeskusten ongelmista lehtiin useita kertoja, viimeksi juuri vaalien alla 18.10.2012.

Palautetta kirjoituksiini on tullut runsaasti sekä nyt että aiemmin. Suomessa on tällä hetkellä lääkäreitä enemmän kuin koskaan ennen, mutta silti moni kokee, että lääkärikoulutusta on lisättävä. Jotkut ovat sitä mieltä, että kun lääkärikoulutus on meidän kallein akateeminen koulutuksemme (noin 50 000 euroa/henkilö), tulisi jokaisella valmistuvalla lääkärillä olla pakko työskennellä 2-3 vuotta julkisella sektorilla. Muussa tapauksessa nuori lääkäri joutuisi maksamaan koulutuksensa takaisin. Vakavasti puhuen, aikamoinen äläkkähän siitä nousisi, jos tätä tosimielellä ehdotettaisiin. Kielitaitoiset ja seikkailunhaluisimmat lääkärit ehkä lähtisivät kokeilemaan siipiään muualle.

Yksi ongelma on myös tietotekniikka. Tutkimusten mukaan terveyskeskuslääkärien työajasta jopa 60 prosenttia kuluu muuhun kuin potilaan kohtaamiseen. Mihin? Esimerkiksi tietokoneen parissa työskentelyyn sekä toimenpiteisiin, joista osa voitaisiin varsin hyvin siirtää hoitajille.

”Miksi te poliitikot ette tee mitään?”

Ihmiset ovat pitkien odotusaikojen takia aidosti ihmeissään ja närkästyneitä. ”Miksi te poliitikot ette tee mitään? Ettekö oikeasti halua ratkaista näitä ongelmia? Tähtäättekö vain julkisen sektorin ajasajoon?”

Kyllä me teemme. Kyllä me haluamme. Ei, emme ole ajamassa julkista sektoriamme alas.

Ymmärrän lääkäriaikaa odottavien asukkaidemme harmituksen. Päättäjän paikalta katsottuna tilanne on se, että kuukaudesta ja vuodesta toiseen yritämme saada lääkärivakansseja täytetyksi ja saada prosessit toimimaan, mutta homma ei vaan pelitä. Lääkäripula ei suinkaan ole ainoa ongelmamme, vaan lisäksi lääkärien ja sairaanhoitajien toimenkuvia pitää kehittää. Lääkärin pitäisi tehdä mahdollisimman vähän hallinnollisia töitä, joita muukin voivat hoitaa.

Ruotsissa tämäkin asia on paremmin?

Jos ei lääkäreitä kerta kaikkiaan saada palkattua tarpeeksi, tarjotaan palvelut sitten muulla tavalla. Esimerkiksi palvelusetelillä yksityiseltä sektorilta. Se voitaisiin hoitaa esimerkiksi samaan tapaan kuin Tukholmassa, jossa alueen asukas saa valita, käyttääkö yksityistä vai julkista palvelua, ja maksaa siitä saman hinnan.

Jos Tukholman mallia päätettäisiin soveltaa Suomeen, lähtisiin siitä, että julkinen terveydenhuolto olisi kaikissa tapauksissa aina kuitenkin se, joka muodostaisi palvelun rungon – ja muut palvelut täydentäisivät sitä.

Poliittinen ideologia menee käytännön ratkaisujen edelle?

Miksi sitten emme jo ole tehneet näin? Yksi asia on se, että kunnallisessa päätöksenteossa yllättävän monella päättäjällä on ideologia, jonka mukaan terveyspalveluista mitään osaa ei saa antaa yksityisten yritysten tai edes kolmannen sektorin hoidettavaksi. He mieluummin seisottavat potilaita pitkiäkin aikoja jonossa, kun luopuvat tästä aatteestaan. Sitä voi jokainen pohtia, kuinka oikeudenmukaista on tällaiseen ideologiaan liimautuminen, jos mietitään asiaa yksittäisen kuntalaisen kannalta.

Uusi kokeilu käyntiin samarian potilaille vuoden 2013 alusta

Onneksi myös viitteitä muutoksesta on näköpiirissä. Annoimme sosiaali-ja terveyslautakunnassa alkusyksystä virkamiehille tehtäväksi valmistella kokeilu, joka lähtisi käyntiin ensi vuoden alussa. Siinä osa Keski-Espoossa Samarian terveyskeskuksen potilaista ohjattaisiin esimerkiksi yksityiselle lääkäriasemalle. Tämän uuden lääkäriaseman toimintaa verrattaisiin sitten yhteen meidän olemassa olevista terveyskeskuksistamme. Vertailukohteeksi julkiselta puolelta ottaisimme Kivenlahden terveysaseman. Linkki tähän kokeiluun löytyy tästä. http://www.espoo.fi/fi-FI/Terveysasemakokeilua_valmistellaan(21991)

Tämän kokeilun taustalla on ajatus, jonka mukaan espoolaiset eivät olisi jatkossa enää niin sidottuja pelkästään kunnallisiin terveyskeskuksiin, vaan saisivat kaupunkinsa piikkiin valita nykyistä vapaammin, missä käyvät lääkärissä. Tämä ei olisi vain rikkaiden etuoikeus, vaan palvelu, joka sopisi kaikille tulotasosta riippumatta.

Enemmän valinnanvaraa, laatua ja nopeammin hoitoon

Vaikka haluan, että Espoossa kokeillaan uusia ratkaisuja, myös nykyisten terveyskeskustemme ongelmien ratkaisua tulee edelleen jatkaa. Uusi kokeilu antaa kuitenkin mahdollisuuden verrata, tuottaako joku muu kuin perinteinen terveyskeskus palvelut kuntaa laadukkaammin ja tehokkaammin.

Jos vastaus on kyllä, jatkossa meillä kaikilla voisi olla enemmän valinnanvaraa, missä käydä lääkärissä. Silloin espoolaiset potilaat myös pääsisivät lääkärin vastaanotolle huomattavasti nopeammin kuin nyt.

Tavoitteena lääkäriaika samalle päivälle

Lääkärille samana päivän aikana! Minusta sen pitää olla tavoite, josta voimme tehdä totta, jos vain niin päätämme!

Tietoa kirjoittajasta

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.
Kommentti artikkeliin “Lääkärin vastaanotolle päivässä – tavoitteesta totta!
  1. Avatar Arho Leppälä sanoo:

    Yrittääkö kokoomus ajaa lääkäripalvelut Suomessa USA:n mallin mukaiseksi painostuskeinoin. Kun nyt Espoossa ei edes voi saada lääkärinaikaa terveyskeskuksesta (on niin paljon potillaita jonossa), niin tällä painostetaan ihmiset menemään yksityisille asemille. Ovelaa toimintaa!
    Miksi suuressa (Suomen toiseksi suurimmassa) kunnassa ei terveyspalvelut toimi? Kuntauudistuksessahan ajetaan suurkuntia. Eli onko kokoomuksen tulevaisuuden tavoitteena se, ettei tulevissa suurkunnissa saa edes lääkärinaikaa terveyskeskukseen? Tällä hetkellä pienissä kunnissa pääsee terveyskeskuslääkäriin (kokemuksia on kesäpaikkakunnlta), mutta ei suuressa Espoossa.

Ota kantaa