Uudistuksissa laskin käyttöön

25.2.2013Blogit

Kuntien velka nousi viime vuonna 1,6 miljardilla n. 14 miljardiin euroon. Espoossakin kustannukset nousevat tuloja nopeammin. Kasvavia kustannuksia tulee hillitä, ettei jouduttaisi nostamaan veroja. Keinoja löytyy. Kuntien taakkaa tulee keventää. Kuntien yli viidensadan lakisääteisen tehtävän joukossa löytyy varmasti karsittavaa.  Lisäksi uudistumalla voidaan vastata kasvaviin kustannuksiin.  Uudistuksia tarvitaan niin rakenteissa kuin ihan ruohonjuuritason toiminnassa.

Selvää on, että tehostamismahdollisuuksia löytyy jo tänä päivänä toimintojen sisällä ilman suuria rakennemuutoksia. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä voidaan nostaa Espoon sisäisen byrokratian karsimista – tällä hetkellä sisäisiä tilauksia eritellään tarkkaakin tarkemmalla tasolla. Turhan ’paperityön’ karsiminen parantaa myös työmotivaatiota.

On hyvä, että rakenteita kyseenalaistetaan ja uusia rakenteita tunnistetaan. Meidän päättäjien pöydällä näkyy sekä kuntarakenteiden että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen. Muutos ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, vaan ratkaisu haasteisiin. Rakenteiden ja laatikoiden liikuttelu tai makrolukujen yhteenlasku sellaisenaan ei yksinkertaisesti riitä.

Yhtäkään sellaista päätöstä, joka kasvattaa kuntien kustannuksia, ei voida tehdä. Sen sijaan päätösten tulee pureutua siihen, miten kunnat pystyvät nykyistä tehokkaammin pitämään kustannuksiaan kurissa. Rakenteelliset uudistukset voivat johtaa joko nykyistä parempaan tai huonompaan tilanteeseen. Tästä syystä eri rakennevaihtoehtoja uskottavasti vertailevia kustannuslaskelmia tarvitaan jo tässä vaiheessa. Yhtään päätöstä rakenteista ei tule tehdä ilman vaihtoehtolaskelmia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tuoreessa kertomuksessaan eduskunnalle kiinnittänyt vakavaa huomiota siihen, että tehtävien päätösten vaikutukset erilaisiin kuntiin ja niiden meno- ja tulorakenteisiin täytyy erityisesti selvittää. Tarkastusviraston havainnot vaikutusten arvioinnista ovat muutenkin surullista luettavaa. Virasto suosittaa ratkaisuna nykyistä laajempaa riippumattomien tutkimuslaitosten hyödyntämistä vaikutusten arvioinnissa.

Kuntarakenneselvityksiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyy erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Näiden vaihtoehtojen kustannusvaikutusten arviointi tulee olla jo varhaisessa vaiheessa mukana. Näin tärkeitä päätöksiä ei voi tehdä side silmillä. Jos laskelmat puuttuvat, voi riskinä olla kustannusten yllättävä kasvu ja sen myötä kasvava velkataakka.

Tietoa kirjoittajasta

sanna.lauslahti@eduskunta.fi

050 512 2380

Vahva talousosaaja, jolle tärkeää on inhimillisyys ja ihmisten hyvinvointi.

Kirjoitukset

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.
2 kommenttia artikkeliin “Uudistuksissa laskin käyttöön
  1. Avatar Valto sanoo:

    Hieno kirjoitus Sanna.
    Olemme käynnistäneet syrjäytynieden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamishankkeen. Siinä ovat jo mukana kaupungin eri toimialat ja Omnia, Tuomiokirkkoseurakunta ja Espoon kansalliset seniorit aloitteen tekijänä ( ja tietenkin Valto ). Senioreilla on paljon lasten lapsia, joista he ovat huolissaan.

    Suunnitelmissa on viisivuotta käsittävä ohjelma. 28.8.-29.8. on Omniassa ”nuorisomessut” ja 29.8. on suuri paneeli, johon ilmeisesti saamme myös Sauli Niinistön mukaan. Saat erillisen kutsun kunniavieraana tähän tilaisuuteen. Laita aika päivyriisi.

    Terveisin
    Valto

  2. Avatar Esko sanoo:

    Tein vertailevaa kustannuslaskelmaa eilisen HS:n Yleisöltä Hesan valtuutetun kirjoituksen ja HS:n maukana olleen mainoksen perusteella:
    samankokoinen kaksio Vantaalla maksoi 3000eur/neliö ja Helsingin Lauttasaaressa 5000eur/neliö.
    -Molemmat vuokratontilla.
    Ilmeisestikin kansakoulun laskuopin mukaan siis pääkaupunkiseudun yhdistäminen nostaa Nurmijärvenkin asuntojen hinnat tuonne 5000eur/neliö luokkaan!
    Missä sitten asutamme nuo sairaan- ja vanhusten hoitajat?

Ota kantaa