Suomen kieltä ja työtä

30.9.2015Blogit

Hädänalaisia pitää auttaa. Se onnistuu vain, jos suomalaisten turvallisuuden tunne ei horju. Muuten vallan saa pelko, joka kääntyy vihaksi. Siksi Tornion järjestelykeskus on tarpeen samoin kuin se, että meillä on nyt käytännössä pystyssä rajanylittäjien valvonta, vaikkakin poliisijohtoisena ja muodollisesti ulkomaalaisvalvonnan operaationa.

Pakolaiskeskustelussa on tuhlattu paljon ruutia EU:n sisäisiin pakolaisten siirtokiintiöihin. Tosiasiassa ”laillisesti siirrettävien” kiintiö on jo nyt häviävän pieni. Suomeen saapui yksin syyskuussa enemmän väkeä kuin meidän kiintiöosuutemme olisi koko vuodelle.

EU:n yhteiseen onnistumiseen voimme Suomena vaikuttaa vain vähän. Enemmän voimme tehdä sille, mikä on maahantulijoiden kohtalo Suomessa. Kotouttaminen ratkaisee myös sen, onko pakolaisten vyöry 10 vuoden päästä katsottuna Suomelle siunaus vai yhteiskuntaa rikkova rasite. Vaadin Ruotsin ja Saksan aiempien kokemusten perkaamista myös eduskunnan suuressa valiokunnassa ja hallitus on nyt luvannut selvittää, mitä voisimme sieltä oppia.

Arvelen, että ratkaisevaa on saada tulijat suomen kielen tunneille ihan heti, muutamassa kuukaudessa. Se vaatii panostusta, mutta maksaa itsensä takaisin varmasti. Opetuksen muotovaatimuksista pitää voida tarvittaessa joustaa. Toiseksi pitää ohjata töihin kykenevät tulijat määrätietoisesti töihin. Ilman kunnollisia henkilöpapereita tulevien on päästävä hakemaan töitä nopeammin kuin puolen vuoden päästä. Normaalitöitä vaille jäävät pitäisi erikseen ohjata työharjoitteluun. Jos säännökset ovat tiellä, niitä pitää muuttaa. Vaihtoehtona on kymmenien tuhansien tulijoiden jouten olo, irrallisuus ja katkeruus.

Voimme myös itse kukin tehdä jotain kotouttavaa. Esimerkiksi Tapiolan Honka voisi organisoida Otaniemen vastaanottokeskuksen nuoret jalkapalloa pelaamaan. Jos tulijoille saadaan kielitaitoa ja työtä, tämä maahanmuuton aalto voi olla taitekohta, joka merkittävästi auttaa meitä rahoittamaan palvelut kantaväestömme ikääntyessä. Näin on aiemmin käynyt Ruotsissa ja Saksassa. Jos kotoutus epäonnistuu, tästä aallosta riittää haasteita sukupolvien ajan.

 

Tietoa kirjoittajasta

Suomen kieltä ja työtä

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

kai.mykkanen@eduskunta.fi

+358 45 614 3949

Kirjoitukset

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ota kantaa