Oodi-kahvila 17.10.2015. Vieraana ministeri Paula Risikko: Peruspalvelujen uusi suunta

21.10.2015Blogit

”Aina ei raha ratkaise, vaan se miten palvelut järjestetään”, toteaa Paula Risikko, moninkertainen ministeri ja tällä hetkellä eduskunnan toinen varapuhemies.

Usein esitettyyn kysymykseen siitä miten on mahdollista investoida uuteen ja säästää samanaikaisesti, Risikko vastaa sen olevan mahdollista: ”Kyse on palvelujen järjestämisestä ja satsaamisesta oikealla tavalla vaikuttaviin palveluihin.”

Ministeri Risikon mukaan kansalaisten yleisimmät huolenaiheet ovat, että ihmisiä ja heidän huoliaan ei oteta vakavasti. Tämä korostuu ikäihmisten ryhmässä. Kaikenikäisiä puolestaan huolettaa se, ettei huolia ja vaivoja tarkastella kokonaisvaltaisesti, vaan rajoitutaan johonkin yksittäiseen oireeseen ja sen hoitamiseen. Nuoret kärsivät luukutuksesta, jossa ketään ei tunnu kiinnostavan ongelmatilanteen ratkaisu, vaan henkilöä juoksutetaan paikasta toiseen. Risikon mukaan kyse on vakavasta ihmisen kohtaamisen ongelmasta. Hänen mukaansa sivistys on ennakoivaa huolenpitoa kaikenikäisistä.

Miten maa makaa?

Päivän kuumat puheenaiheet ovat talous, työ ja kilpailukyky. Maamme erittäin heikko taloudellinen tilanne pahenee jatkuvasti laskevan kilpailukyvyn myötä. Tässä eivät säästöt auta. Vuoden 2016 budjetti ylittää 54 miljardia euroa samanaikaisesti, kun maan velka nouse 106 miljardiin euroon. Risikon mukaan ainoa keino selvitä vaikeasta yhtälöstä on taltuttaa velan lisääntyminen ja saada kilpailukyky kohenemaan. ”Tarvitsemme esimerkiksi hyvää koulutusta, toimivaa infrastruktuuria, innovaatioita ja rahoitusta yrittäjyyteen sekä ennen kaikkea työtä, työtä ja työtä”, painottaa Risikko.

Turvapaikan hakijoiden määrän raju lisääntyminen asettaa kunnat uuteen tilanteeseen lisääntyvien peruspalvelutarpeiden myötä. Risikon mukaan maahan tuleville tulee tarjota turvaa, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Tarvitaan ratkaisuja, jotka johtavat toimivaan lopputulokseen. Tämänhetkistä keskustelua hankaloittaa vastakkaisten ääripäiden ulostulot puolesta ja vastaan.

Kärkihankkeisiin kuuluu myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tarvitaan asiakaskeskeisiä palveluja, jotka rakennetaan ihmisen elämäntarpeiden perusteella. ”Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Perheiden auttaminen kokonaisuutena on tärkeää erityisesti lapsen edun näkökulmasta. Kunnat ovat erilaisia ja toisissa ongelmatilanteisiin varaudutaan tehokkaammin ennakkoon kun taas toisissa keskitytään siivoamaan jälkiä”, toteaa Risikko.

Ikäihmisten nykyinen viisiportainen hoitomalli jakaantuu kotihoitoon, palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen, vanhainkotihoitoon ja terveyskeskusten vuodeosastoon. ”Viimeiset elinvuodet kuluvat hoitomuodosta toiseen siirtymiseen eikä se ole henkilön itsensä kannalta mielekästä. Kaksi porrasta riittäisi: kotihoito ja tämän jälkeen siirtyminen palveluasumiseen. Laitospalveluja tarvitaan, mutta terveyskeskuksen vuodeosasto ei ole tarkoitettu kenenkään kodiksi”, korostaa Risikko.

Myös omaishoitoon saadaan hallituskauden aikana uutta rahaa yhteensä 75 miljoonaa. Lisäksi osatyökyisten tietä työelämään pyritään helpottamaan.

Entä miten sote makaa?

Suomi kaipaa uudistuksia, joista yksi suurimmista on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus eli tutummin sote. Sen tavoitteena on sote-palvelujen yhdistäminen saumattomaksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi peruspalveluiksi sekä pienentää maan kestävyysvajetta kolmen miljardin euron edestä. Toimiessaan se myös vahvistaisi maan taloudellista tilaa. ”Kuntien tehtävien vähentäminen ei kuitenkaan saa koskea ikäihmisiä, vanhoja ja sairaita”, painottaa Risikko.

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluja ja niiden laatua. Myös palvelujen vaikuttavuutta pyritään selvittämään entistä tarkemmin. Sekä rahoitus että henkilöstön riittävyys asettaa haasteita silloin, kun joudutaan ylläpitämään useita järjestelmiä perusterveyden ja erikoissairaanhoidon osalta.

Avaimia hyvinvointiin

”Toimivat lähipalvelut kuten terveydenhoito, sosiaalipalvelut, koulut, kirjastot yms. houkuttelevat kuntaan muuttoa suunnittelevia perheitä. Tilanne paranee, kun tähän vielä lisätään työ, perhe, asunto, ystävät ja harrastusmahdollisuudet. Kulttuurielämykset ja ystävyyssuhteet parantavat elämänlaatua. Yksinäisyyden torjuminen on tärkeä hyvinvoinnin tekijä”, muistuttaa Risikko.

Digitalisaation mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta tässäkin on syytä muistaa, että ne eivät ole kaikkien ulottuvilla syystä tai toisesta. ”Kaikessa teknisessä kehityksessä tulisi käyttäjä ottaa mukaan kehittämiseen eikä missään nimessä unohtaa kasvokkain tapahtuvan palvelun merkitystä. Lähipalvelujen säilyminen on syytä varmistaa. Hoito- ja palveluhenkilöstön saatavuus ja ammattitaito on oltava riittävä. Kuntalaisen on myös saatava tuntea olevansa arvostettu ja hänen asiansa tulee ottaa riittävällä vakavuudella huomioon”, luettelee Risikko.

Valinnanvapaus toteutuu tulevaisuuden Suomessa entistä paremmin. Jo nyt se on mukana terveydenhuollon palvelujen osalta. Tarvitsemme toimivaa kotisairaalajärjestelmää sekä ennalta ehkäisevän omahoidon tukemista. Ministeri Risikko korostaa liikunnan, levon ja ravinnon merkitystä vinkkeinä hyvään elämään. Lisäksi kannattaa pitää sielu puhtaana ja olla optimistinen: ”Aina on toivoa ja tilaa pikkuriikkiselle ihmeelle.”

Tietoa kirjoittajasta

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ota kantaa