Yksityisautoilun suunnasta, energiasta ja puhtaasta autoilusta

18.4.2016Blogit

Filosofisen Kokoomuksen vieraana Kai Mykkänen
– yksityisautoilun suunnasta, energiasta ja puhtaasta autoilusta

Autojen määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan peräti 3,5 miljardiin seuraavan kahden vuoden kuluessa. Määrä on huikea ja niin ympäristön kuin fossiilisten polttoaineiden riittävyyden kannalta hälyttävä. Sähkön- ja lämmöntuotantoa ollaan siirtämässä uusiutuvien energianlähteiden suuntaan. Myös autoiluun ja liikkumiseen tarvitaan uusia ja toimivia ratkaisuja. Kansanedustaja Kai Mykkäsen mukaan autoilun osuus CO2-päästöjen tuottajana voidaan nähdä riskinä ja elämisenä suoraan lastemme piikkiin.

Tankkiin vai töpseliin?

Autoilun tulevaisuuden megatrendit ryhmitellään  voimalähteiden, omistamisen ja itse ajavien autojen tematiikan alle. Bensiini- ja diesel-moottoreiden vaihtoehdoiksi ovat hiljalleen nousemassa mm. vety-, kaasu- ja sähkökäyttöiset ajokit. Öljyä sekä sen sivutuotteita kuitenkin tarvitaan, mutta maapallon kantokyky ei kestä määrän ja tarpeen jatkuvaa lisääntymistä.

Sähkömarkkinoiden haaste ei enää ole se, paljonko sähköä tuotetaan tai käytetään vuodessa vaan se, kannattelevatko markkinat sellaista kapasiteettia, joka on aina käytettävissä huipputehotilanteita varten, vaikka pääosan vuotta tulvii halpaa sähköä. Optimointia toteutetaan jo lämmityksen ja kotitalouksien sähkönkulutuksessa. Sähkökäyttöisten autojen osalta tämä tarkoittaa akkujen lataamista halvempaan aikaan kuten yöllä, jolloin autot pääasiassa seisovat parkeissaan. Tehokkaiden akkujen sekä kattavan latauspisteverkoston kehittäminen on avainasemassa. Mykkäsen mukaan taloudellisten kannusteiden lisääminen voi muuttaa kuluttajan roolin sähkömeklariksi.

Kustannustehokkuutta ohjataan hinnan ja edullisten innovaatioiden avulla.. Porkkanoina sähköautokannan lisääntymiseen Mykkänen mainitsee autoveron ja työsuhdeautojen verotusarvon jyrkemmän porrastamisen päästöjen mukaan.

Omistajuudesta palvelunkäyttäjäksi

MaaS (Mobility as a Service) kattaa vision siitä, ettei tarvitse omistaa kun liikkumisen saa kätevämmin palveluina sekä monenlaisilla kulkuvälineillä liikkumisesta kuluttajan oman valinnan mukaisesti. Mahdollisuus käyttää esim. henkilöautoa, taksia, junaa tai lentokonetta, videoneuvottelut sekä puhelin- ja internet-palvelut paketoituina kuluttajan haluamaksi kokonaisuudeksi. Laskutus kokonaisuuden perusteella ja kuluttajalla on käytössään paletti hänen tarpeisiinsa. Palvelujen mahdollistaminen edellyttää lainsäädännön muuttumista, muistuttaa Mykkänen. Tästä on kyse, kun hallitus tänä keväänä linjaa liikenneministeri Anne Bernerin esittämästä liikennekaaresta.

Kulkupelin omistaminen koetaan usein osaksi identiteettiä. Ajat muuttuvat ja olemme matkalla kohti palveluyhteiskuntaa, jossa myös kuljetuspalveluille syntyy kysyntää. Nuoret arvostavat palveluja eikä omistajuus ole enää itseisarvo. Ikäihmisten määrä lisääntyy ja kysyntää palveluille syntyy jo pelkästään siitä syystä, että vanhemman polven ajo-oikeudet päättyvät. Joutilaat autot on hyvä saada täysaikaiseen käyttöön. Samalla palvelutarjonta luo uusia työpaikkoja.

Kai1 Kai2

Kuskiton auto on pian arkea

Useat automerkit ovat jo esitelleet itsestään liikkuvia autoja. Nämä vielä toistaiseksi testauksessa olevat kuskittomat ajoneuvot herättävät epäluuloa vaikka virheiden mahdollisuus on pitkälle kehitetyissä teknisissä laitteissa inhimillistä erehdystä pienempi. Uusissa autoissa on kuitenkin jo paljon automatiikkaan perustuvia toimintoja eikä matka kuskittomaan kulkemiseen ole pitkä. Kuskiton auto tekee oman auton ja taksin rajan häilyväksi. Kuljettuasi autollasi työpaikalle, voit vaikka sanoa autolle, että olen täällä kahdeksan tuntia ja teepä sinä sillä aikaa mahdollisimman hyvä tili taksina, kunhan olet täällä takaisin, kun lähden, kuvailee Mykkänen autoilun visiota.

Tilaa ja tilausta uusille innovaatioille ja palveluille on. Huolenaiheiksi nousee suomalainen lainsäädäntö. Mykkäsen mukaan emme voi lukkiutua nykyiseen kulmaan, jossa kymmenestä maailman nopeimmin kasvavasta yrityksestä kahdeksan on Suomessa laittomia. Kiellettyjen tai pakollisten asioiden määrä tukehduttaa keksintöjä ja kehitystä.

Voisiko liikenne olla palvelu?” Liikenne ja viestintäministeriön You Tube -video

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ota kantaa