Valtuustoinfo 220816

28.8.2016Blogit

Syksyn ensimmäisessä valtuustossa puitiin Kaupungin Kiinteistö Oy Espoon sairaalan lisälainan takausta. Espoon uusi sairaalahan tulee Jorvin yhteyteen. Valtuutettu Pirjo Kemppi-Virtanen puheenvuorossaan harmitteli sitä, miten kaupungin rakennushankkeissa alkujaankin budjetit saataisiin paremmin ennakoitua niin ettei lisärahoituksen tarvetta loppumetreillä enää tulisi. Rakennuttamisen ja investoimisen prosessi ei vaikuta oikein olevan hallinnassa, sanoo Kemppi-Virtanen. Henkilökuntavalinnat, yhteistyö ja urakkamalli eivät ole olleet parhaat mahdolliset, mikä heijastuu nykytilanteeseen. Kemppi-Virtanen harmittelee miten on turhauttavaa että näitä lisävaateita tulee tässä vaiheessa, ja penäsi milloin rakennus saataisiin lopulta käyttöön. Valtuutettu Byman (perussuomalaiset) ehdotti lainatakauksen pöydällepanoa, jota vain muutama perussuomalainen kannatti, joten asian käsittely jatkui. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Torkki piti selventävän puheenvuoron lisärahoituksen varautumisen tarpeesta. Teknisen toimen johtaja Isotalo kertoi että urakoitsijan Lujatalo kanssa on vielä tarkentamattomia kustannuksia, jotka vaativat lisäselvityksiä ja neuvotteluja. Tavoitteena on hänen mukaansa saada sairaala nyt maaliin saakka, ja lisälainavaraus siihen tässä vaiheessa tarvitaan. Perusturvajohtaja kertoi että tavoitteena on että 1.3.2017 lähtien uusi sairaala ottaa vastaan potilaita. Syksyn aikana sairaalaa kalustetaan ja varustetaan, testataan hälytysjärjestelmiä ym ja koulutetaan henkilökuntaa.

Toinen valtuuston iso asia oli Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi-ohjelma 2016-2021. Valtuutettu Paula Viljakainen piti puheenvuoron, jossa hän oli tyytyväinen siihen, että esteettömyys on huomioitu ohjelmassa. Hän toi esille kuitenkin että mm. hissien rakentaminen ei ole edennyt Espoossa odotetusti, vaikka siihen olisi saanut kaupungin tukea. Hän korosti myös vanhusneuvoston näkemysten huomioimista palvelujen kehittämisessä.Valtuutettu Kristiina Mustakallio (Kok) nosti esiin että Espoossa tulisi olla täsmälliset tavoitteet. Kristiina Mustakallio teki muutosesityksen, jossa hän esitti että Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneistä asiakkaista vuoden aikana nostetaan ehdotetusta 3 prosentista STM:n laatusuositusta 6-7 prosenttiin.  Rahoituksesta oli vielä esillä epävarmuutta, mutta Kristiina Mustakallion muutosesitys hyväksyttiin äänestyksen hyväksyttiin.  Omaishoitajien rooli on tärkeä ja merkityksellinen, joten tavoitesuunta on oikea. Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma herätti paljon keskustelua vanhustenhoidosta, ja sen haasteista, tavoitteista ja keinoista. Itse toin esille että on tärkeää huomioida myös niitä ikäihmisiä, jotka ovat ympärivuorokautisessa hoidossa. On huolehdittava ympärivuorokautisen hoidon laadun tasosta, ja sen seurannasta. Vanhusten ravitsemukseen tulee myös kiinnittää huomiota, sillä ravitsemuksella on tärkeä merkitys terveyden kannalta. Kehittämisehdotuksena voisi olla ikäihmisille 68+ ravitsemuskortti, jolla saisi alennusta eläkeläisaterioista vastaavalla tavalla kuin sporttipassin avulla on tuettu ikäihmisten liikkumista. Varavaltuutettu Raija Meriläinen toi esille muistisairauden toteamisen haasteet ja oikean lääkityksen löytymisen haasteista.

Käsittelyssä oli myös Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen. Ilmasto-ohjelma on edeltävästi ollut usean Espoon lautakunnan hyväksyttävänä, ja siihen on näin saatu monipuolinen laaja näkökulma. Tahtotila valtuustossa vaikutti olevan myös ilmastomyönteinen kehittämistoimenpiteiden osalta. Kritiikkiäkin nousi sen suhteen mitä nämä mahdolliset toimenpiteet maksavat, mikä on se hintalappu mitä ohjelmassa ehdotetut toimenpiteet maksavat, mm. ”vihreä” sähkö ja tuulivoiman subventio. Pyöräilyn hyviä puolia tuotiin esille usean valtuutetun, myös Kokoomuksen puheenvuoroissa unohtamatta oman auton käyttäjiä.
Veräjäpellon asemakaava hyväksyttiin.
Asia 11 ja 12 jätettiin pöydälle, koska aloitteen tehneet valtuutetut eivät olleet paikalla.
Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta jäi myös aloitteen tekijän toivomuksesta pöydälle.
Viimeisessä valtuustoaloitteessa ehdotettiin alueellista kielikokeilua Espoossa, jossa toisen kotimaisen kielen tilalle valittaisiin jokin muu kieli. Vastauksessa tätä ei pidetty mahdollisena, koska joka tapauksessa jokaiselle oppilaalle pitäisi taata mahdollisuus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toisessa kotimaisessa kielessä.

Tietoa kirjoittajasta

Valtuustoinfo 220816

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

mia.laiho@hotmail.fi

Olen kansanedustaja

Kirjoitukset

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ota kantaa