Robotit tekevät vaurautta. Ihmiset luovat arvoa.

21.9.2016Blogit

”Ihmiskunta on historiansa suurimman muutoksen edessä juuri nyt”, toteaa tietokirjailija ja Robotics Finland –liikkeen käynnistäjä Cristina Andersson luentonsa alkajaisiksi Filosofisen Kokoomuksen yleisötilaisuudessa Entressen kirjastossa. Hän viittaa lausumallaan MIT:n digitaalitalouden ohjelmaa vetävän professorin Erik Brynjolfssonin näkemykseen, jonka mukaan koneiden syvä oppiminen on suurin kehitysloikka koskaan, vaikka vertailukohdaksi otettaisiin pyörä, vesivessa tai internet. Cristina Anderssonin mukaan robotit tekevät vaurautta ja ihmiset luovat arvoa.

andersson_cristina_111-edit

Suomen kilpailijamaat rakentavat robotisaatiostrategioita

Robotisaatiossa on pitkälti kyse keskuuteemme tulevista uusista olioista, jotka ovat ihmisen kaltaisia, kyvykkäitä ja jatkuvasti kehittyviä. Mitä tämä sitten tarkoittaa arjessamme? Saammeko kilpailijan työmarkkinoille vai vapautuuko siinä meille ja luovuudelle enemmän aikaa? Cristina Andersson vakuuttaa jokaisen ihmisen olevan luova ja siksi työorientoituneet suomalaiset tulisi kannustaa luovuuteen, joka on tulevaisuutemme leipäpuu.

Tarvitaan myös robotisaatiostrategiaa. Voidaankin syystä ihmetellä miksi sitä ei Suomella ole ja miksi oljenkorteen ei tartuta vaikka uusille ajatuksille ja ideoille on valtaisa tilaus. Esimerkiksi Japani, Kiina, Yhdysvallat, Etelä-Korea sekä lähinaapureistamme Tanska, Ruotsi, Englanti ja Saksa ovat ottaneet robotisaation vakavissaan ja laatineet ilmiöön liittyvät strategiansa, joita myös noudatetaan.

Tehokkaasti tuottavuusloikkaan

Paljon puhuttu ja pitkään väännetty kilpailukykysopimuksemme lisännee tuottavuutta noin 5%, kun robottien avulla saatavan tuottavuusloikan on laskettu olevan noin 30%. Kyse ei ole työn menettämisestä ihmiseltä koneelle, vaan ihmisen ja koneen yhteenlasketusta tuottavuuden kasvusta.

Uudenkaupungin autotehdas tekee laatutyötä, lisää robottien määrää ja samanaikaisesti työllistää lähes parituhatta ihmistä. Vientitilastot kiittävät, Suomesta viedään enemmän autoja Saksaan kuin tuo sieltä. Robotisaation avulla työn tuottavuus lisääntyy, virheiden määrä nollaantuu samalla kun ihmisten työolot paranevat ja työperäisten sairauksien määrä vähenee. Robotisaatio voi olla myös keino palauttaa tärkeä design-teollisuutemme takaisin kotimaahan. Robottien avulla varsinaisesta tuotannosta vapautuu voimia ja rahaa tuotteiden suunnitteluun ja kehittämiseen.

Robotti palveluksessasi

Cristina Anderssonin mukaan Suomessa tarvitaan uusi robotiikan professuuri. Hänen mukaan kehittyvän keinoälyn ja koneoppimisen haasteeseen kannattaa vastata: ”Robotit hallitsevat jo tunnistamisen ja tarkkailun, toiminnan sekä jopa ajattelun ja päätöksenteon taidot. Myös robottien kyvykkyys tehdä ohjelmointityötä on lähempänä kuin osaamme kuvitellakaan.”

Kulutusta kestävistä teollisuusroboteista on kokemusta jo 1970-luvulta saakka. Uusi aluevaltaus löytyy ns. palvelurobottien saralla, kun kasvot tunnistavat laitteet toimivat erilaisissa palvelutehtävissä esim. hotelleissa ja sairaaloissa.

”Hoito- ja hoivatyössä käytettävät robotit herättävät keskustelua eettisyydestä ja ihmiskäden kosketuksen merkityksestä. Kyse on kuitenkin ajan vapauttamisesta nimenomaan ihmiskädelle, koska kone hoitaa rutiinitehtävät. Myös seurana ja turvana toimivat robotit on useissa keskusteluissa kyseenalaistettu, vaikka kyse on yksinäisyyden ja turvattomuuden lieventämisestä. Onkin syytä käydä arvokeskustelua siitä, miten välitämme toisistamme ja miten vaikkapa hoidamme vanhuksemme. Vaikka robotti ei korvaa hyvää hoitajaa, voi tekniikka hoitaa virheettömästi rutiininomaiset työt kuten esim. lääkkeiden annostelun. Tällä hetkellä hoitohenkilöstön työajasta 60-80% kuluu muun kuin hoivatyön parissa – eikö tälle kannattaisi tehdä jotain?”, kysyy Cristina Andersson. ”Voidaan myös toivoa ihmisten kehittyvän ja kasvavan välittämiseen. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään erityisesti sen loppuvaiheessa. Muutoin ei yhteiskuntaamme voi kutsua hyvinvointiyhteiskunnaksi”, painottaa Andersson.

Robotti on ihmisen tuotos. Kaikki käskyt ja ohjeet lähtevät ihmisestä – robotti toteuttaa sen, mitä sen odotetaan toteuttavan. Eettistä keskustelua kaivataan myös konfliktien ratkaisuun suunniteltavien robottien kehittämisessä. Jonain päivänä robotit saattavat olla täysin autonomisia, siksi on tärkeää, että juuri tässä ajassa tehdään oikeita päätöksiä ja asioita.

Robotisaatiolla työtä, yrityksiä, hyvinvointia ja vaurautta

Tuotteiden valmistaminen sekä palvelujen myynti ja ostaminen toisiltamme on tärkeää, mutta se ei nosta Suomea tarpeeksi. ”Tarvitsemme vientiä, osaamista, rohkeutta ja uusia innovaatioita. Esimerkiksi Überin Tee-ja-pyydä-myöhemmin-anteeksi, jos tarpeellista –periaate on tehokas tapa toimia aloitteellisesti uudessa tilanteessa.

Suomalainen osaamis- ja ongelmanratkaisuperinne tarjoaa hyvät edellytykset lähteä nopeasti liikkeelle. Myös ay-liike on perin myötämielinen robotisaatiohankkeille, jatkaa Cristina Andersson. Robottiteknologialla tulee olemaan merkittävä rooli terveydenhoidossa, julkishallinnon tietotyössä ja monenmoisissa liikennejärjestelyissä.

Espoo on monella saralla maamme idearikkaimpia, innovatiivisimpia ja ratkaisukeskeisimpiä kaupunkeja, joten osaamista ja edellytyksiä varmasti löytyy tarttua vuosisadan mahdollisuuteen. Ja siihen kannattaa tarttua nyt!

19.9.2016 Anna-Leena Solhagen

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ota kantaa