Valtuustoinfo 31.9.2016

3.11.2016Blogit

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen sekä pöytäkirjan tarkastajan valitsemisen jälkeen valtuuston puheenjohtaja keskeytti kokouksen kukittaakseen Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Pia Kauman. Kaupunginvaltuusto onnitteli 50 vuotta täyttänyttä Piaa, ja Pia kiitti valtuustoa lyhyesti ja ytimekkäästi.

Ensimmäisenä varsinaisena lista-asiana käsiteltiin asia numero 25 Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017. Rahoitusjohtaja Ari Konttas käytti puheenvuoron, jolla hän täsmensi esityksen perusteita. Valtuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaan muuttaa 12.9.2016 § 114 tekemäänsä päätöstä kiinteistöveron osalta siten, että rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi määrätään 1.1.2017 voimaantulevan kiinteistöverolain mukainen alaraja.

Seuraavaksi siirryttiin käsittelemään esityslistan asiaa numero 3 Espoon lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Aiheesta virisi odotetusti vilkas keskustelu.

Ensimmäisen puheenvuoron käytti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Torkki (kok). Torkki painotti Espoon pitävän uudistukselle asetettuja tavoitteita hyvinä, mutta suhtautuvan kriittisesti keinoihin, joilla niihin ollaan pyrkimässä. Kasvun turvaaminen kasvavassa kaupungissa, kaventuvatko terveyserot todellakin uudistuksen myötä ja miten palvelut tuotetaan ovat Espoon kannalta olennaisia kysymyksiä. Espoon roolin uudistuksessa on oltava selkeä. Espoo, Helsinki ja Vantaa poikkeavat väestönkasvultaan useimmista Suomen kunnista: kasvu on nopeaa ja koostuu suurelta osin maahanmuutosta. Valtaosa koko Suomen kasvusta perustuu pääkaupunkiseutuun. Espoo on Uudenmaan maakunnan toiseksi suurin kunta, ja Espoon erityispiirteet on otettava huomioon. Espoo haluaa edelleen kantaa vastuunsa espoolaisista. Koko maakuntauudistuksessa on huomioitava pääkaupunkiseudun poikkeava palvelutarve. Nykyisillä suuntaviivoilla uudistus ei esimeriksi takaa terveyserojen pienentymistä, joka on yksi sille asetetuista tavoitteista; uudistuksessa edetään nyt liikaa hallintorakenteet edellä. Vaikka kehitettävää ja parannettavaa Espoossakin on, espoolaiset ovat vertailuissa kiistatta osoittautuneet terveemmiksi kuin muiden suurien kaupunkien asukkaat. Lopuksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja muistutti, että Espoo on äskettäin valittu Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi, myös sosiaalisesti.

Johanna Värmälä (sd) teki lausuntoon muutosesityksen koskien lausuntopyyntökyselyn kohtaa 15: Värmälän mielestä Espoon pitäisi vastata, että Espoo ei pidä tarkoituksenmukaisena esitettyä maakunnan yhtiöittämisvelvoitetta koskien sosiaali- ja terveyspalveluja. Heikki Seppä (kok) teki lisäysesityksen: Sepän mielestä lausuntoon pitäisi lisätä, että Espoon kaupunginvaltuusto katsoo, että uudistuksesta nyt esitetyssä muodossa tulisi luopua. Mia Laiho (kok) painotti puheenvuorossaan Espoon näkökulmaa: Uusimaa on liian suuri sote-alueeksi, ja on valitettavaa, että erillisratkaisu torpattiin. Laiho myös kysyi, miten valinnanvapaus tarkalleen ottaen aiotaan toteuttaa, kun raha ei kuitenkaan riitä kaikkeen; kuka tekee priorisoinnin? Laihon mielestä päätökset valinnanvapaudesta on tehtävä poliittisesti eikä niitä saa jättää lääkäreiden vastuulle. Hän näki myös, että nyt tehdään sote-uudistusta maakuntauudistuksen ehdoilla, missä sote jää maakunnan jalkoihin.

Jouni Särkijärvi (kok) muistutti, että aito itsehallinto edellyttäisi maakunnilta omaa rahaa ja siten verotusoikeutta. Jotta verorasitus ei entisestään kasvaisi, pitäisi verotusta keventää. Särkijärvi näki myös, että kuntatalouksien tasapainotus saattaisi vaatia aiempaa laajemmin esim. opettajien lomautuksia. Henrik Vuornos (kok) halusi tuulettaa pessimististä ilmapiiriä valtuustossa. Hän painotti uudistuksen tulevan tarpeeseen: menojen kasvua on hillittävä, koska väestö ikääntyy. Vuornos ei nähnyt yhtiöittämistä uhkana: sitä tarvitaan valinnanvapauden vuoksi, jotta palveluntuottajat olisivat tasavertaisessa asemassa ja laatu pysyisi määräävänä tekijänä. Vuornos vastusti sekä Värmälän muutosesitystä että Sepän lisäysesitystä ja kannatti kaupunginhallituksen esitystä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Torkki pistäytyi vielä puhujanpöntössä kiittelemässä keskustelua syvälliseksi, mutta muistutti, että mm. valinnanvapaudesta ei olla vielä päättämässä, vaan siitäkin päästään keskustelemaan vielä myöhemmin. Ville Lehtola (kok) näki uudistuksen kulmakiviksi hallinnon, uudistuksen ja rahoituksen, joista tärkein on rahoitus. Hän nosti esille erikoissairaanhoidon surkean kannustinjärjestelmä, jonka vuoksi erikoissairaanhoidon kustannukset laukkaavat. Pia Kauma (kok) muistutti, että ulkoistamista ei pidä pelätä, koska sillä on jo saatu hyviä tuloksia Espoossa. Rahoitusjohtaja Konttas kertoi vielä, että Espoo on tehnyt ns. sote-simulointia ja päätynyt arvioon, että verotuksen muuttumisella Espoolle syntyisi 200 milj. euron vaje, joka pitäisi paikata valtionosuusjärjestelmällä. Hän painotti kuitenkin, että tarkkoja laskelmia ei tässä vaiheessa pystytä tekemään, koska niin moni asia koko suunnitelmassa on vielä avoinna.

Keskustelun päätyttyä äänestettiin muutos- ja lisäysesityksistä. Puheenjohtaja asetti Johanna Värmälän esityksen KH:n pohjaesitystä vastaan. Pohjaesitys voitti äänin 40-31 kolmen valtuutetun äänestäessä tyhjää. Sitten äänestettiin Heikki Sepän lisäysesityksestä. Lisäysesitys hyväksyttiin äänin 37-25 12 valtuutetun äänestäessä tyhjää. Muilta osin valtuusto hyväksyi Espoon lausunnon kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Seuraavaksi hypättiin esityslistan kohtaan 20 Valtuustokysymys Länsimetron kustannuksista, viivästymisestä ja tietojen antamisesta. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen täydensi kokouksessa kaupunginhallituksen valtuustolle esittämää vastausta. Jukka Kilpi (ps) teki kaksi toivomusesitystä asiaan liittyen. Toista Kilven esityksistä puheenjohtaja ei ottanut käsiteltäväksi ja toistakin pyysi muuttamaan, jotta se voitaisiin käsitellä. Kilpi ei muuttanut esitystään.

Aihe herätti runsaasti keskustelua ja suorastaan kuumensi tunteita. Pitkän keskustelun aikana myös Martti Hellström (sd) teki toivomusesityksen, ja esitys sai kannatusta. Keskustelun päätyttyä Hellströmin toivomusesitys: ”Valtuusto toivoo, että tarkastuslautakunta tai kaupunginhallituksen konsernijaosto teettää Länsimetro Oy:n hankkeesta ja sitä koskevasta päätöksenteosta erityistilintarkastuksen ja laatii valtuustolle selvityksen siitä, onko Länsimetro Oy:n toiminnassa vuosina 2015 ja 2016 noudatettu hyvää hallintotapaa ja osakeyhtiölakia, ja onko omistajaohjaus ollut riittävää” hyväksyttiin yksimielisesti. Muilta osin kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin yksimielisesti sellaisenaan.

Asiat 21, 22, 23 ja 24 hyväksyttiin yksimielisesti. Muut asiat päätettiin yksimielisesti jättää pöydälle neuvottelutoimikunnan puheenjohtajan esityksestä, jota valtuuston puheenjohtaja kannatti.

 

Hanna Konttas

Tietoa kirjoittajasta

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ota kantaa