Espoon Kokoomus haluaa avoimen lähdekoodin huomioimista sote-järjestelmien kehittämisessä
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja kehitettäessä myös asiakas- ja tietojärjestelmiä tulee kehittää tuottavuuden parantamiseksi.
Sen vuoksi Espoon Kokoomukselle on tärkeää, että hankittaessa ICT-järjestelmiä sote-palveluihin tutkitaan myösmiten avoimen lähdekoodin järjestelmät voivat olla hankintavertailussa mukana. Seitsemässä maassa, mm. Kanadassa, on käytössä avoimen lähdekoodin tyyppinen OSCAR-potilastietojärjestelmä. Ontarion osavaltiossa sillä on yli 20 prosentin laskennallinen markkinaosuus, vaikka se käytännössä on ilmainen. Järjestelmän suunnittelusta ovat vastanneet lääkärit, ja siinä on rajapintoja myös sosiaalipalveluja ajatellen.
Vaikka avoin lähdekoodi on ilmaista ja vertaisarvioitua, hankintaan liittyy myös kustannuksia, kuten koulutus ja ylläpito. ”Tärkeää olisi saada tietää, miten tämän tyyppinen järjestelmä voisi olla hankintavertailussa mukana. Soten osalta on kuitenkin todettava että varsinkin HUS:n Apotti-hankinta on kaukana avoimen koodin ja muutenkin avoimien ratkaisujen hankinnoista”, sanoo Espoon Kokoomuksen kaupunginhallituksen jäsen Ville Lehtola. Apotin hankintarenkaassa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen sekä HUS. ”Espoo on kuitenkin mukana myös valtakunnallisessa uuden potilastietojärjestelmän määrittelyprojektissa (Kiila). Tässä projektissa on avoimen koodein hyödyntäminen ainakin vielä mahdollista”, Lehtola jatkaa.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Espoon arkkitehtuuriperiaatteissa yleisesti on linjaus, että avoimen lähdekoodin järjestelmiä ja ratkaisuja suositaan ja ympäristöä rakennetaan joustavammaksi sekä vähennetään sellaista toimittajariippuvuutta joka ei ole Espoon näkökulmasta tarkoituksenmukaista.
Hei,
Olipa hyvä että aloin tarkastelemaan Espoon kokoomuksen linjauksia ITC-asioista ennen vaaleja. Kun työskentelee Otaniemiessä IT-firmassa, edustaa EK:n IPR-työryhmässä IT-sektoria ei voi kuin ihmetellä Espoon kokoomuksen kantaa tässä asiassa.
Suomalaisista ICT250-yrityksistä alta kymmenen kuuluu COSS:in jäseniin ja kaikki muut ovat proprietary code – yriityksiä, eli niitä jotka eivät ole open source -toimittajia ainakaan merkittävässä määrin. Eli Espoon kokoomus siis linjaa 24/25 osaa IT-yrityksistä ulos tavalla, joka on ristiriidassa yleisten innovaatiopoliittisten linjasten kanssa.
Alalla on käytännössä vain muutamia OSS-alueeseen keskittyneitä konsultointiyrityksiä, kuten se jota Helsingin kaupugin IT-jaoston puheenjohtaja Otso Kivekäs edustaa. Pääosa näistäkin on kovin pieniä. COSS:in edustajissa taisi 250-listalla pari olla top sadassa, jossakin 50:n alapuolella, useimmat ihan siellä pienimmässä viidenneksessä.
Open Source -yrityksiä on toki hyvin menestyviäkin tuossa marginaalikumalmassa, mutta edelleen se on lähinnä siis rajallinen, nykyisin varsin marginalisoitunut muoti-ilmiö, joissa kuulijaa hämätään poimimalla yksittäisiä onnistumisia. Niissäkin rooli on merkittävästi vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kun Linux-ilmiö alkoi haihtua. Jos karkeaa johtopäätöstä arkihavainnoista tekee, OSS on yleisempi siellä, missä raha on julkista, mutta siellä missä kyse on omasta tai yrityksen rahasta, OSS ei tule vastaan kuin yksittäisissä ohjelmistokomponenteissa.
Julkisella sektorilla on toteutettu muutamia ratkaisua, osa hyvinkin, mutta on harhaluuloa, jos OSS kuvitellaan jotenkin toimittajariippuvuuden poistajaksi tai tuottavan kuin tyhjästä onnistuneita ratkaisuja. Nimenomaan asiakkaan tulee silloin sitoutua ottamaan vastuulleen jatkokehitys ja sen kustannukset. Ohjelmistokehityksessä olisi nähty jo merkittävä siirtymä OSS:ään jos se olisi niin vaivatonta ja helppoa kuin annetaan ymmärtää.
Kun ICT-sektori hakee kasvua dititalisaatiosta ja olemme koko ajan mukana kehittämässä immateriaalioikeusjärjestelmää, keskeinen lähestymistapa on olla luomassa ympäristöä, jossa kaupallisesti menestyvien ohjelmistotuotteiden luominen onnistuu, niiden kehittämiseen saadaan investointeja ja osaltaan myös julkinen sektorin merkittävät hankinnat edistävät innovatiivisia hankintoja. Samalla syntyy työpaikkoja, joita kunnissa kaivataan.Tekesillä on rahoitusmuotoja juuri tällaisten innovatiivisten markkinoiden luomiseksi julkisen sektorin hankintojen avulla. Espoo kokoomus on tästä siis vahvasti eri mieltä, kun se kääntää selkänsä 95%:lle IT-yrityksistä.
Ainakin allekirjoittaneelle puheet open source software -ratkaisuista on hyvä ja selkeä happotesti.
Janne Järvenoja
Head of Legal Affairs
Espoo