Vieläkö minua hoidetaan?

Sote-uudistus – se hyvä paha parjattu susi – herättää paljon tunteita ja keskustelua, jossa useimmiten korostuu sen tuomat haasteet ja ongelmakohdat. Tämä on ymmärrettävää, sillä uudistuksen valmistelu kesti lähes 15 vuotta, ja lopulta vietiin vauhdilla maaliin edellisen hallituskauden päätösmetreillä. Terveydenhuoltojärjestelmää oli välttämätöntä sopeuttaa väestörakenteen muutoksen ja talouden asettamiin paineisiin. Työtä on tehty ja työtä joudutaan tekemään vielä pitkään, ennen kuin palvelut saadaan jouhevasti toimiman. Espoon Kokoomus järjesti torstaina 12.9 asukasillan Iso-Omenan Kirjastossa teemalla ”VIELÄKÖ MINUA HOIDETAAN?” Torstai-illan moderaattorina toimi Tiina Thure-Toivanen, Espoon Kokoomuksen Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkoston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu. Keskustelun asiantuntijoina ja asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa kansanedustaja ja Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho, Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu Mervi Katainen, sekä yrittäjä, psykoterapeutti Pekka Riihimäki. Illan päätavoitteena oli tuoda esiin toiveikkuutta ja luottamusta SOTE-järjestelmäämme ja sen kehittämiseksi – kyllä meitä hoidetaan hyvin myös tulevaisuudessa.

Hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi käyntiin

Sote-uudistus on ollut käynnissä nyt reilut puolitoista vuotta, ja valtakunnallisesti palvelut ovat saatu kohtuu hyvin pystyyn. Monet kuitenkin kysyvät, mihin rahat menevät, kun kustannukset tuntuvat vain kasvavan. Väestön ikääntyminen ja uusien hoitomuotojen kehittyminen mainittakoon yhdeksi tekijäksi. Lisäksi erikoissairaanhoidon (ESH) kustannusten nousu vaikuttaa myös perusterveydenhuollon kehittämiseen hyvinvointialueella. Siten onkin tärkeää keskittyä vaikuttaviin hoitoihin ja tehdä järkeviä priorisointeja, jotta resursseja voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti, totesi Mia Laiho puheenvuorossaan.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue lähti liikkeelle täysin tyhjältä pöydältä, ja vaikka haasteita on vielä edessä, olemme myös saavuttaneet paljon. Esimerkiksi alueen taloudellinen tilanne on parantumassa nopeammin kuin monilla muilla hyvinvointialueilla, ja olemme saavuttamassa alijäämätavoitteemme sovitusti vuonna 2026. Muutostyötä on viety hyvällä draivilla, luottamushenkilöillä on vahva yhteinen visio ja tahtotila onnistua, ja työ on ollut aidosti puolueiden rajat ylittävää.

Lehdistö on nostanut esiin, että hoitoon pääsy on monin paikoin edelleen haastavaa. On kuitenkin tärkeää huomata, että hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on nopeutunut merkittävästi viime kuukausina. Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa psykologin vastaanotolle pääsee tällä hetkellä 99 % oppilaista ja kuraattorin palveluihinkin jopa 92 %. ESH:ssa ja etenkin ortopediassa on vielä viivettä, mutta toimenpiteitä tehdään tilanteen parantamiseksi.

Uusia keinoja käyttöön

Alueellamme on otettu käyttöön uusia toimintamalleja, kuten tiimimalli ja monituottajamalli, jotka ovat nopeuttaneet hoitoon pääsyä. Monituottajamallissa palveluita tuottavat hyvinvointialueen lisäksi yritykset ja kolmannen sektorin toimijat, esimerkiksi perusterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa ja ikäihmisten palveluissa. Tiimimallissa eri ammattilaiset, kuten lääkärit, hoitajat ja sosiaalityöntekijät, työskentelevät yhdessä potilaan hoidossa erityisesti terveysasemilla, jotta potilas saa kattavaa hoitoa. Lisäksi olemme käynnistäneet lääkäreiden ammatinharjoittajakokeilun Kalajärvellä, joka tulevaisuudessa voisi laajentua muihinkin ammatinharjoittajiin. Käyttöönotto vaatii koulutusta ja ottaa aikaa, tahtotila on olemassa.

Alueemme on haluttu työnantaja, ja olemme onnistuneet rekrytoimaan merkittävästi lisää hoitohenkilökuntaa, lääkäreitä ja koulupsykologeja, samalla kun hallintoa on kevennetty. Digitaaliset ratkaisut ovat tärkeä osa kehitystyötämme – sähköisen asioinnin ja ajanvarauksen kehittäminen on käynnissä, ja esimerkiksi Vihdissä on aloitettu tekoälyn hyödyntäminen potilastietojen kirjaamisessa. Tämä vapauttaa lääkäreiden aikaa keskittyä paremmin potilaisiin.

Seniori-info toimii Espoossa hyvin, mutta ikääntyvien määrän kasvu aiheuttaa haasteita palvelujen saatavuudelle. Erityisesti kotihoidon tarve on suurempi kuin mitä tällä hetkellä pystytään tarjoamaan. Epävarmuutta on ollut myös palvelusetelin käytön hyödyntämisestä hoivapalvelujen tuottamisessa, sillä asiaan liittyviä päätöksiä ei ole vielä tehty. Ympärivuorokautisen hoidon tuottaminen palvelusetelillä on kuitenkin todettu järkeväksi ratkaisuksi: tarjonta on monipuolista ja auttaa ikäihmisiä löytämään sopivan hoitopaikan. Lisäksi, jos palvelun laatu ei miellytä, ”äänestäminen jaloilla” tapahtuu nopeasti.

Matka jatkuu, mutta suunta on oikea. Onnistumiset, sitoutunut henkilöstö ja yhteinen visio antavat meille vahvan pohjan rakentaa toimivampaa ja kestävämpää sote-järjestelmää. Työ terveyden ja hyvinvoinnin eteen jatkuu, ja voimme luottaa siihen, että meitä hoidetaan myös tulevaisuudessa.

Espoo on kasvukunta, ja sen väestöpohja on keskimäärin nuorempaa. Meidän on oltava kunnianhimoisia – jos emme onnistu, ei onnistumista voi odottaa muiltakaan alueilta, toteaa Mervi Katainen vielä lopuksi.

Sari Siivonen
Etelä-Espoon Kokoomus, hallituksen jäsen
Aluevaaliehdokas