Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 23.5.2011

Espoon kaupunginvaltuuston kokous 23.5.2011

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus v. 2010 Espoon kaupungin toiminnasta + talouden kokonaistilanne toukokuussa 2011

”Espoon kaupungin toimintojen kehittämisen on lähdettävä kuntalaisista ja taloudesta”

Arvoisa puheenjohtaja,

Suomen kunnat valmistautuvat parhaillaan vuoden 2012 talousarvion laadintaan. Pitkin talvea on keskusteltu kireästä valtiontalouden tilasta samoin kuin kuntienkin edellytyksistä pitää yllä nykyisenkaltaista palvelutasoa.  Kuntien on syytä terästää otettaan kustannuksista ja tehdä yhä tarkempia analyysejä eri toimenpiteiden vaikutuksista. Luullaan paljon, tiedetään liian vähän.

Yhtenä kustannustietouden parantamisen keinona voidaan pitää kustannusten oikea-aikaista ja oikeansuuntaista kohdistamista.

Aiheuttamisperiaatteen noudattaminen paitsi auttaa hahmottamaan menojen todellisen mittakaavan, myös asettaa toimintojen menot oikeisiin kohtiin kuntataloudessa. Espoon julkisilla palveluilla tulee olla hintalappu, mitä mikin maksaa, jotta päättäjät voivat tehdä vaihtoehtoisarviointeja, laittaa muutostarpeita tärkeysjärjestykseen. Näin valittuja painotuksia voidaan perustella kuntalaisille rajattoman kysynnän tilanteessa myös taloudellisesta näkökulmasta

Työvoima vähenee, kunta-ala murroksessa

On varmaa, on, että kunta-ala on suuren murroksen edessä. Kunta-alalta poistuu seuraavan 20 vuoden aikana 320.000 työntekijää eläkkeelle. Kaksi kolmasosaa nykyisistä työntekijöistä siis lähtee.  Eniten lähtijöitä on seuraavissa ammattiryhmissä: perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, aineopettajat ja lehtorit. Siis niissä ryhmissä, jotka tekevät työtä lähimpänä asiakasrajapintaa – joko hoitoa tai hoivaa tarvitsevaa kuntalaista tai koulua käyvää lasta tai nuorta aikuista. Samaan aikaan ikääntymisestä johtuen erityisesti hoito- ja hoivapalveluiden kysyntä ja resurssitarve kasvavat noin 1,5 prosentin vuosivauhdilla.

Uudellamaalla tarvitaan seuraavien 25 vuoden aikana 400.000 uutta työntekijää korvaamaan eläkkeellä siirtyvät. Nuoria valmistuu työelämään samassa ajassa 300.000, jos 92 % ikäluokkien nuorista saadaan töihin, nyt lukema on alle 90 %. Ero eli vaje on peräti 100.000 työntekijää – tämä tarkoittaa sitä, että tuottavuuden on noustava neljäsosalla. Espoossa tämä tarkoittaa sitä, että Espoon kaupungin palveluksessa tämä päivänä olevalla työntekijämäärällä (14.000 henkilöä) tulisi vuonna 2035 hoitaa 315.000 espoolaisen julkisen palvelun tarve. Vaatii luovuutta ja reilun nokareen insinööritiedettä keksiä ratkaisuja tähän haasteeseen.

Varmaa on myös se, että Suomen julkinen talous kärsii kestävyysvajeesta vaikka Espoossa talouden vaihteluihin on kyetty reagoimaan nopeastikin ja menojen kasvu pitämään hallinnassa. On reilua sanoa suoraan, että julkinen hallinto syö nyt enemmän kuin tienaa. Suomen julkisen talouden yhteenlaskettu velka kasvaa noin 10 miljardin euron vuosivauhtia. Puhdasta säästämistäkin siis tarvitaan.

Kuntalaisten luottamus onnistumisen mittari

Espoon kaupungin toimintojen kehittämisen on lähdettävä kuntalaisista, heidän tarpeistaan ja arjen sujuvuudesta. Kuntalaisen näkökulmasta toimintaympäristön muutosten vuoksi lisääntyy huoli niin riittävistä terveydenhuollon palveluista, joukkoliikenteestä, katujen auraamisesta kuin ikäihmisten turvallisesta kotihoidosta. Mikäli kuntalaisten arki ei suju, heidän luottamuksensa kuntaa kohtaan heikkenee. Tyytymättömyys lisää myös uudistustarpeita erityisesti rakenteissa. Uudet hallinnolliset mallit, liikelaitokset ja yhtiöittämiset eivät ole itse tarkoitus, mutta niiden kautta haetaan uusia toimintatapoja toteuttaa perustehtäviä laadukkaammin ja tehokkaammin. Myös elinvoimaisuuden ja muutosvalmiuksien lisääminen Espoossa ja koko Helsingin seudulla on haastava tehtävä yhdessä seudun yritysten, yhdistysten ja ammatti- ja korkeakoulujen kanssa.

Kunnan olemassaolo ei voi olla itsetarkoitus vaan itsetarkoituksena tulee olla kuntalaisten ja yritysten arjen sujuvuuden ja ympäristön hyvinvoinnin turvaaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Espoon tulee olla uudenlainen kaupunki, vuorovaikutteinen yhteisö, jossa perinteisten demokratian keinojen ohella kuntalaiset vaikuttavat palveluiden suunnitteluun ja tuotantoon nykyistä vahvemmin.

Matka edelläkävijäksi on vielä kesken

Vuoden 2010 arviointikertomusta lukiessa voi todeta, että edelläkävijän maineesta huolimatta Espoon matka uuteen maailmaan on vielä kesken, mutta valmistahan tästä ei tule koskaan. Keskeneräisyys on palvelujen kehittämisessä pysyvä olotila. Avoin ja rohkea, jopa leikkisä mieli ovat avain luovien uusien ratkaisujen löytymiseksi. Sellaista mieltä toivon johtajilta ja päälliköitä joka tasolla, jotta Espoon kaupunki elää vahvasti etunojassa muutoksia käynnistäen ja tuloksia synnyttäen, emme perässä hiihdellen.

Pitää voida kokeilla uutta, tarjota vaihtoehtoja, vaikka aina ei voikaan onnistua. Päättäjinä meidän tulee mahdollistaa tällainen toiminta. Antaa tukemme, ei jarrutella ja julkisesti moittia ja sättiä. Tätä varten päättäjät tarvitsevat nykyistä toimivamman seurantajärjestelmän, joka nykyistä vielä vahvemmin, selkeämmin olisi yksiselitteinen johtamisen apuväline niin meille lautakuntien ja valtuuston jäsenille kuin virkamiehillekin.

Kokoomuksen valtuustoryhmän pj Tommi Laakso