Kuntauudistus: Lähetekeskustelu Espoon lausuntoluonnoksesta

16.3.2012Uutiset

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro – Valtuustoseminaari 15.3.2012

Arvoisat valtuutetut, nostan tässä puheenvuorossani esille vain muutaman sellaisen linjauksen, jotka eivät ole vielä saaneet riittävästi painoarvoa valmisteltaessa Espoon lausuntoa.

Espoon Kokoomuksen lähtökohta on yksikäsitteisen selkeä: Helsingin seutu on Suomen veturi. Kuntauudistuksella pitää luoda edellytykset sille, että kansainvälistä metropolialuetta – siis Helsingin seutua – vahvistetaan. Tämä alue tarvitsee ketterän hallintomallin, joka samalla parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. Menestyä ei voi tiukalla kurilla ja sanelupolitiikalla. Yksi elefanttikunta on innovatiivisen uudistumiskyvyn ja ketteryyden kauhukuva. Sen vastakohtana on verkostomaisesti operoiva Espoo, joka – tätä haluan korostaa – täyttää erinomaisesti vahvan peruskunnan kriteerit.

Espoon lausunnossa ovat faktat olennaisia. Faktoin kykenemme osoittamaan Espoon hallintokäytäntöjen ja palvelujen tuottamisen ylivoimaisuuden verrattuna Helsingin kankeuteen ja kalliisiin käytäntöihin.

Kunnat ovat kuntalaisten välineitä yhteisten asioiden hoitamiseksi: tärkeintä ovat hyvä elinympäristö ja laadullisesti korkeatasoiset ja taloudellisesti edullisesti tuotetut palvelut. Espoon Kokoomus on valmis suuriinkin muutoksiin ja radikaaleihin innovaatioihin. Tällaista – merkittäviä hyötyjä tuottavaa ratkaisua –
ei kuitenkaan edusta valtiovallan asettaman virkamiestyöryhmän ehdotus yhdestä elefantista eli Helsingistä, johon pakkoliitettäisiin muita kuntia.

Viime vuosien kehitys on vahvistanut Espoon myönteisiä erityispiirteitä, joita ovat mm. pragmaattisuus palvelujen tuotannossa, verkostokulttuuri, kehityshankkeiden suuri määrä, kevyt hallinto-organisaatio, vahva luottamushenkilöhallinto sekä paljon yhteistyötä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muiden tutkimus- ja oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa.  Näitä haluamme edelleen kehittää ja lisätä reippain ottein. Nämä ovat espoolaisten etuja, joita haluamme edelleen tarjota kuntalaisille paljon edullisemmin kuin mihin Helsinki kykenee.

Kuntien tehtävät ovat kasvaneet Espoon 40-vuotisen kaupunkina olon aikana merkittävästi. Hoitamalla kunnallistaloutemme hyvin olemme myös luoneet edellytykset jatkuvalle uudistumiselle. Tätä voimme kuvata myös EU:n strategian ydintermein: älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Kunnilla on vastuuta edellytysten luomisesta työpaikkojen syntymiselle ja siinä erityisesti yrittäjyyden edistämiselle. Kunnilla on keskeinen vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa ja syrjäytymisen estämisessä. Espoo on valmis ottamaan itselleen yhä näkyvämmän vastuun myös eurooppalaisena innovatiivisten kuntaratkaisujen edelläkävijänä. Suomen menestyksen kannalta tämä on ensiarvoisen tärkeää.

Päättäjien on oltava myös rohkeita muutosten mahdollistajia. Meillä Suomessa ei ole kuitenkaan varaa jumiutua vuosiksi tekemään metropolialueen hallinnollista ratkaisua Helsingin ehdoin. Jo yli 20 vuotta sitten esitin Erkki Tuomiojan puheenjohdolla toimineessa Seutuhallintokomiteassa (komiteanmietintö 1987:47) silloin radikaaliksi leimattua tulevaisuusratkaisua: eriävä mielipiteeni oli otsikoitu ”Seutuhallinnon aluetta on laajennettava – nykyinen YTV on alueena keinotekoinen”. Lukekaa tuo eriävä mielipiteeni – ehdotukseni oli muuten hyvä, mutta enemmistö ei ollut kypsä ottamaan harppausta tulevaan. Jos silloin olisimme päätyneet YTV:n laajentamiseen koko seudun kattavaksi, niin nyt meillä jo olisi demokraattisesti valittu noin 14 kuntaa kattava metropolihallinto.

Nyt on tällaisen ratkaisun aika. Uudenmaan alueella luonteva osa kuntauudistusta on oma koko metropolialuetta koskeva seudullinen ratkaisu siten, että siihen kuuluisivat seudun 14 nykyistä kuntaa ja mahdollisesti myös Porvoo ja Lohja. Espoon Kokoomus on valmis etenemään tähän ratkaisuun siten, että tälle metropolihallinnolle kuuluisivat maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön kysymykset. Myös kansainvälinen innovaatio- ja kilpailukykypolitiikka voitaisiin hoitaa suurelta osin tällä tasolla. Ja kun tälle tasolle luodaan demokraattinen päätöksenteko, niin luontevinta on että nykyisin valtion – siis ELY-keskuksen ja useiden ministeriöiden – alueelliset tehtävät hoidettaisiin paljon nykyistä tehokkaammin tämän metropolidemokratian toimesta. Tämä vähentäisi tarpeetonta hallintoa ja poistaisi paljon päällekkäistä hallintotyötä. Tähän ratkaisuun kuuluvat myös MALY-sopimukset valtion kanssa. Niillä voidaan ohjata koko seudun kehittymistä tehokkaammin kuin kuntaliitoksilla. Valtion sitoutuminen sopimusten toteutumiseen on keskeistä.

Otan vielä yhden esimerkkialan: Tämä vuosi on EU:ssa aktiivisen ikääntymisen teemavuosi. Valtakunnallinen ja alueellinen huoltosuhde on sama riippumatta siitä, missä kuntarajat sijaitsevat. Kunnan taloudelle huoltosuhteella on lisäksi erilainen vaikutus kun valtiolle, koska kolmatta ikää elävät eläkeläiset ovat myös valtava positiivinen resurssi. He ovat kolmannen sektorin yhdistysten ja muun harrastustoiminnan valtava voimavara sekä perheiden ja muiden kumppanuuksien ja yhteisöllisyyden kehittäjä ja ylläpitäjä. He tuovat kunnalle myös verotuloja. Kannattaakin kysyä, miksi viime aikojen julkinen polemisointi on jopa syyllistänyt reippaat hyvinvoivat eläkeläiset.

Päätän tämän linjaukseni lainaten Jukka Louhijan (vanhusten palvelujen johtajan) blogia Espoon verkkosivuilla. Hän analysoi silmäänpistävimpiä yhteisiä ominaisuuksia tuleville satavuotiaille: ”He ovat muuttaneet usein, vaihtaneet työpaikkaa ja monet jopa ammattia, mikä ei ollut kovin tavallista nykyisten satavuotiaiden nuoruudessa. Tärkeää näyttäisi olevan yleisesti aktiivinen luonne, kiinnostus erilaisista asioista ja halu ottaa selvää. Ryppyotsaiset ja murjottajat eivät elä satavuotiaaksi.” Mitä tämä tarkoittaa sovellettuna pääkaupunkiseudun kuntauudistukseen? Itseäni lainaten: ”Ketterä ja innovatiivinen Espoo osoittaa, että myös vanhan ja kankean Helsingin kannattaa ottaa opiksi ja muuttua.”

Kokoomuksen valtuustoryhmä        
Markku Markkula
puheenjohtaja

Ota kantaa