Valtuustoinfo 21.5.2012

22.5.2012Uutiset
Kaupunginvaltuuston kokous 21.5.2012:
SUURIA LINJAUKSIA VUOSIKYMMENIKSI JA PALJON PIENTÄ

Esityslistalla oli paljon mielenkiintoista – ylitse muiden vuoden 2011 arviointikertomus ja tilinpäätös sekä Keilaniemen tornitalojen ja Kehä I:n kattamisen asemakaava ja aiesopimus valtion kanssa Kehä I:n parantamisesta. Niistä enemmän seuraavassa.

Vuoden 2011 arviointikertomus ja tilinpäätös sai osakseen kiitokset

Harvoin näin kunnallisvaalivuonna kokoomuslainen saa osakseen poliittisesta roolistaan ja työstään näin kiistattomat julkiset kiitokset. Ritva Erkama (kok) ja hänen vetämänsä tarkastuslautakunnan työ sai osakseen laajaa tunnustusta eri valtuustoryhmiltä. Keskustelun yhdeksi ydinasiaksi nousivat Espoon tavoitteiden määrittely, niitä koskevat mittarit, sekä niiden toteutumisen ohjeistus ja seuranta.

Erkama esitteli: ” Valtuusto asetti toimintavuodelle strategisia tavoitteita 128 kappaletta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tavoittamatta jäi 56 tulostavoitetta tai tavoitteiden toteutumista ei voi arvioida – siis noin puolet asetetuista tavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen tuleekin kiinnittää tarkempaa huomiota samoin kuin niille asetettuihin mittareihin. Rajalliset voimavarat on käytettävä siten, että niillä tuotetaan tehokkaasti lakisääteiset ja muut kaupunkilaisten kannalta tärkeät palvelut.”

Käyty parituntinen keskustelu painottui erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kysymyksiin. Paula Viljakainen (kok) kaipasi rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta uusien toimintatapojen kokeiluun. Hän mm. tiedusteli, miksi terveyskeskuslääkärit eivät voisi toimia ammatinharjoittajina terveysasemilla sekä voitaisiinko palvelusetelit ottaa kokeiluun vastaanottotoimintaan, kun ne nyt toimivat esim. kaihileikkauksissa.

Tämä näkemyksellisyys, innovatiivisuus ja rohkeus muutoksiin onkin Espoon kaupunginvaltuustossa selkein vedenjakaja – rajat eivät kulje vain ryhmien välillä, vaan osin sisällä. Olen jo aiemmin arvioinut, että noin kaksi kolmasosaa valtuutetuista on aidosti tulevaisuuden näkijöitä ja tekijöitä. Yksi kolmasosa haluaisi palata vanhaan ja on enemmän tai vähemmän, mutta liki aina muutoksia vastaan. Tunnusluvut ja ulkopuoliset asiantuntija-arviot osoittavat, että Kokoomuksen johdolla vuosikymmenet toiminut Espoo on muihin Suomen kuntiin verrattuna onnistunut erinomaisesti. Taloutemme on hoidettu hyvin, ja samalla verkostomainen kaupunkirakenne koko ajan parantuvine palveluineen luo edellytykset elämän laadulle.

Valtuuston kokoukset kestävät pitkän illan – niin nytkin. Myös pienistä asioista ja yksityiskohdista puhutaan valtavasti. Illan värikästä keskustelua ja käsittelyä kuvaa PS-valtuutetun esittämä ponsiehdotus, jossa toivottiin valtuustotoivomusten mahdollisimman hyvää huomioimista.  Valtuuston puheenjohtaja totesi kuitenkin, että arviointikertomuksessa ei ole mainittu toivomuksia, joten hän ei ota tätä pontta käsittelyyn.

Käsittely päättyi äänestykseen, jossa vastakkain olivat tarkastuslautakunnan ehdotus vastuuvapauden myöntämisestä ja Perussuomalaisten Leo Hiltusen ehdotus, jossa vastuuvapaus olisi vain osittainen ja Orkidea-projektista suoritettaisiin ulkoinen erityistarkastus.  Vastuuvapaus hyväksyttiin äänin 54-6.

Keilaniemen tulevaisuus harppasi eteenpäin

Parituntisen keskustelun käynnistivät vihreiden Merva Mikkola, joka oli erimieltä liki kaikesta valtuuston nyt päätettäväksi valmistellusta, sekä Markku Markkula, joka esitteli muutamia keskeisimpiä syitä miksi kokoomus haluaa viedä Keilaniemen-Otaniemen-Tapiolan (T3) haasteellisia kehitystoimia eteenpäin. Näitä kokoomuksen painotuksia ovat erityisesti:

  • Koko T3-alueen määrätietoinen kehittäminen ainutlaatuisena innovaatiokeskittymänä ja alueen merkitys Espoolle ja koko Suomelle;
  • Asemakaavoitus käynnistyi jo vuonna 2007 ja asiasta on tehty myös espoolaisittain erittäin perusteelliset selvitykset ja on tutkittu monia erilaisia vaihtoehtoja. Nämä selvitykset ovat tutustuttavana kaupungin verkkosivuilla;
  • Jo nykyisen liikenteen aiheuttama melu ja muut päästöt ylittävät sallitut rajat ja vuoteen 2035 saakka ulottuvat liikenne-ennusteen mukaan autoliikenne metrosta huolimatta puolitoistakertaistuu;
  • Asemakaavaan sisältyvä 500 metrin pituinen kehätien kattaminen kytkee Keilaniemen osaksi Tapiolaa ja parantaa merkittävästi Itärannan lähiympäristöä.
  • Uudet asuintornit tuovat Keilaniemeen paljon kaivattua asumista. Kehän kattaminen on välttämätön, sillä suunniteltuja asuintorneja ei voi muuten asemakaavamääräysten vastaisena rakentaa (melu ja muut päästöt);

Viikkoa aiemmin 14.5. pidetty valtuustoinfo koskien Keilaniemen suunnitelmia oli tuonut paljon lisävalaistusta valtuutettujen esittämiin kysymyksiin, mutta osoittanut myös, että näkemykset miten edetä olivat varsin kaukana toisistaan. Vihreät olivat lopulta omassa ryhmäkokouksessaan päätyneet esittämään paluuta lähtöruutuun eli kokonaan uusien suunnitelmien valmistelua. SDP:n ryhmän evästys viikko sitten oli päättää jo nyt rahoituksesta siirtämällä Kehän parantamistoimet ja rakennusoikeudet kiinteistökehittäjille. Kokoomus edellytti rahoitusvaihtoehtojen valmistelua, jotta hankekokonaisuus on kaupungille mahdollisimman edullinen.

Ratkaisu – riittävän laaja yksimielisyys löytyi. Vain vihreät ja osa perussuomalaisia jäivät vastustamaan. Pekka Vaara (sdp) esitti neuvottelujen tuloksena syntyneet lisäysehdotukset, joissa a) edellytetään valtuuston erillispäätöstä tiejärjestelyjen rakentamisen aloittamisesta sekä b) kiirehditään rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että sopimusjärjestelyillä Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan. Tähän päätökseen tuli Kokoomuksen vaatimana lisäykset, että asemakaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista ei voida tinkiä ja että sopimusjärjestelyistä tehdään vaihtoehtoja, jotta varmistetaan ratkaisun edullisuus kaupungille.

Heikki Seppä (kok) korosti hankkeen liikenteellisiä kysymyksiä: ”Täysin kuolleena on syntynyt ajatus, että tästä voitaisiin tehdä puistobulevardi. Ei valtion tietä voi kaupungin yksipuolisella päätöksellä muuttaa bulevardiksi. Tunnelointi on ainoa vaihtoehto. Liikenteen sujuvuus ja lähiympäristön melun, muiden päästöjen ja puistojen merkitys on suuri.”

Vihreät (mm. valtuutettu Johanna Karimäki) epäilivät, että betonikantta ei millään saa vihreäksi. Kokoomus torjui käsitykset, että kaava olisi yleiskaavan vastainen ja että se huonontaisi Itärannan asuntoloja. Tällä asemakaavalla nimenomaisesti monipuolistetaan Keilaniemen nykyistä toimistokeskittymää ja ranta-alueita kunnostetaan ja niille saadaan elämää. Samalla tällä päätöksellä rakennetaan asunnot noin 2000 asukkaalle metroaseman välittömään tuntumaan. Metroaseman toiminnan sekä viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta on hyvä, kun aseman ympäristössä on sekä työpaikkoja että asuntoja. Pia Kauma (kok) tervehti kunnianhimoista ja silti realistista suunnitelmaa ilolla ja kannatti Kokoomuksen puolesta Pekka Vaaran lisäysesitystä.

Useista suunnitelmia vastustaneista puheenvuoroista kävi ilmi – asiavirheinä ja vaatimuksina tehdä selvityksiä, jotka valmistelussa on jo tehty – että liian moni ei ollut paneutunut asiasta tehtyihin suunnitelmiin ja niiden taustaselvityksiin. Taas kerran ihmettelin, eikö kannattaisi siirtyä modernin tietotekniikan käyttöön ja katsoa myös valtuustokeskustelun kuluessa kuvia tehdyistä suunnitelmista. Asian aineistoa löytyy Espoon verkkosivuilta: http://aineistopankki.espoo.fi/?cart=346-deakaiklka&l=FI
Vihreiden palautusesitykset kaatuivat äänin 47-17 ja 49-16.

Palautusehdotusten kaaduttua käytiin puolen tunnin keskustelu asian mahdollisesta hylkäämisestä. Marika Niemi (kok) muistutti, että vaikka hän ei olekaan ollut metron kannattaja, niin juuri tälle paikalle kannattaa rakentaa ja nimenomaan asuntoja.

Laura Kiijärvi (kok) toi asiaan arkkitehdin näkökulman: ”Jos jonnekin, niin juuri tänne korkea rakentaminen sopii ja parantaa Keilaniemen kokonaisuutta – sinne saadaan kaupunkikulttuuria ja elämää, kun kansiratkaisu yhdistää alueen Tapiolaan.”

Pekka Vaaran tekemä lisäysesitys hyväksyttiin 56 – 4.

Valtuutettu Kurt Bymanin tekemät hylkäysesitykset kaatuivat aiesopimuksen osalta äänin 51-11 ja asemakaavan osalta äänin 51-12.

Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelma ja muut asiat

Myöhäisillan kello yhdentoista jälkeen päästiin lopulta hyväksymään Tapiolan koulun ja lukion hankesuunnitelma. Hanketta on pitkään kiirehditty, mutta Espoolle tyypillistä on, että kun asia lopultakin oli päätettävänä, niin osa valtuutetuista halusi vielä palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Palautus kaatui äänin 40-15.

Yö iski päälle ja kaksi kysymysvastausta ja viisi aloitevastausta jätettiin kokouksen lopuksi pöydälle. Kokous päättyi klo 23.14.

Muistiin merkitse ja muillekin luettavasti
välitti Markku Markkula,
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Ota kantaa