Valtuustoinfo 11.6.2012

12.6.2012Uutiset
Alkukesän valtuustossa päätettiin Uudenmaan liiton perussopimuksen muuttamisesta, Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksymisestä, Suomenlahdentien pohjoisen linjauksen mahdollistavasta FInnoonkartanonkaarteen asemakaavamuutoksen hyväksymisestä ja Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti jatkeen hankesuunnitelman hyväksymisestä. Lisäksi meillä oli kesän kunniaksi koko joukko valtuustoaloitteita ja -kysymyksiä käsittelyssä.

Uudenmaan liiton perussopimuksen muuttaminen

Uudenmaan liiton hallitus oli esittänyt liiton jäsenkunnille perussopimuksen muuttamista siten, että liiton toimielinten kokoonpano ja edustuksellisuus saadaan nykyistä paremmin vastaamaan jäsenkuntien asukasmääriä. Päätettiin Uudenmaan liiton perussopimuksen muuttamisesta esityksen mukaisesti. Markku Markkula ja Pia Kauma puolustivat muutoksen tarpeellisuutta ja toiminnan tehostamisen tarvetta myös maakuntahallituksen tasolla.

Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Espoon kaupunki järjesti Opinmäen suunnittelusta 2011 yleisen suunnittelukilpailun. Kilpailun tarkoituksena oli löytää Opinmäen toteuttamiseksi kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jossa toiminnalliset, esteettiset ja teknistaloudelliset tavoitteet on ratkaistu tasapainoisesti. Opinmäen suunnittelutoimeksianto annettiin kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijälle. Nyt tämän pohjalta tehty hankesuunnitelma tuotiin valtuuston hyväksyttäväksi.

Marika Niemi totesi, että Opinmäen kouluhanke on todella odotettu niin kansainvälisen koulun kuin koko Suurpellon tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä kansainvälinen koulu on sijoitettu moneen erilliseen toimipisteeseen. Kansainvälisen koulun nykyisen toiminnan epätarkoituksenmukaisista tiloista kommentoi myös Saija Äikäs-Idänpää-Heikkilä.

Marika Niemi ja Sanna Lauslahti korostivat, että Opinmäen kustannukset ovat suuret. Marika Niemi totesi myös, että kustannuksista suurempi osa pitäisi siirtää Suurpellon taseyksikölle, kuten varhaiskasvatus- ja opetuslautakuntakin oli aikaisemmin lausunnossaan kommentoinut. Kansainvälinen koulu, paikallinen koulu, kaksikielinen koulu – saman katon alla yhteistyötä ja synergiaa voidaan saada aikaan.

Yhteinen viesti oli, että Opinmäki pitää toteuttaa kiireellisesti, mutta kalliin rakentamisen seuraukset eivät saa olla pois opetuksesta. Näin kommentoitiin useamman kokoomuslaisen suulla.

Länsimetron jatkeen Matinkylä-Kivenlahti hankesuunnitelman hyväksyminen

Yhteenveto asian puolesta: Espoolla ei ole varaa olla rakentamatta metroa!
Yhteenveto asiaa vastaan: Espoolla ei ole varaa rakentaa metroa!

Tästä suuresta päätöksestä käytiin illan pisimmät keskustelut. Alla referoiden kokoomuslaisten ajatuksia metrosta.

Ville Lehtola: Espoossa on tilaa kerrostaloasujille ja pientaloasujille. On mielekästä, että on vaihtoehtoja ja että ratojen varrelle kaavoitetaan ja rakennetaan. Metroa tulee arvioida tulevaisuuden eikä menneisyyden perusteella.

Martti Merra: Länsimetro Oy on olemassa ja tieto-taitoa on kerätty. Metro on nyt halvempaa toteuttaa kuin myöhemmin. Jos jäämme odottamaan jatkoa pitkään, saadaan samalla rahalla vähemmän metrokilometrejä.

Paula Viljakainen: Kun metro on jo päätetty tehdä, sitä tulee kehittää niin, että se palvelee mahdollisimman hyvin koko eteläistä Espoota. Länsimetron jatkamisella on jo ollut vaikutusta asuntokehitykseen. Kustannukset eivät saa nousta suunnitellusta.

Saija Äikäs-Idänpää-Heikkilä: Myös metron tuoma tulovirta on muistettava!

Ari Konttas: Kyseessä on koko Espoon elinkeinopolitiikan uskottavuus. Tynkämetro hylkäisi kaikki aikaisemmat strategiat. Maankäyttömaksut pitää aina muistaa ottaa huomioon puhuttaessa kustannuksista.

Jan Holst: Edellinen valtuusto teki jo metropäätöksen. Tämä on vain jatkopäätös sille. Pitäisi myös ottaa Saunalahti mukaan, jolloin luonteva paikka varikolle olisi Harmaakallio.

Pia Kauma: Monet alueet tulevat kehittymään metron ansiosta. Tuleva metro on jo virkistyttänyt elinkeinotoimintaa ja asuntotoimintaa Espoossa. Valtion tasollakin suhtaudutaan raidehankkeisiin positiivisesti, joten nyt on oikea aika viedä asiaa eteenpäin.

Markku Markkula: On erittäin tärkeää, että metropäätös etenee vaiheittain. Metron jatkaminen on kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta ehdottoman tärkeää. On oikein, että ensin tehdään valtuustossa periaatepäätös raameista, hankesuunnitelma. Valtion sitoutuminen 30%:lla vaaditaan joka tapauksessa, ennen seuraavista vaiheista päättämistä. Myöskään varikosta tai liityntäliikennesopimuksesta Kirkkonummen kanssa ei tässä vaiheessa tarvitse päättää.

Lopputulos: Metropäätös vietiin eteenpäin, kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin äänin 62-5. Suurimman osan mielestä oikeaan aikaan ottaen huomioon aikaisemmin jo tehdyt metropäätökset.

Valtuustokysymykset ja –aloitteet

Valtuustokysymyksiä ja –aloitteita oli useampia listalla. Tässä referointia muutamista keskustelua herättäneistä aiheista.

Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi asianmukaiselle tasolle

Sanna Lauslahti, valtuustokysymyksen tekijä:
Perusterveydenhoito on jo pitkään yskinyt. Kuntalaiskohtaamisissa tämä on aina aiheena. Mihin ongelmat liittyvät? Esimiestyöhön, työoloihin, lääkäreiden puutteeseen. Ratkaisuja voidaan hakea mm. palkkatason kilpailukyvyn ja riittävän henkilöstömäärän kautta. Työoloihin vaikuttavat myös työntekijöiden tasaveroinen kohtelu, tutor-toiminta, koulutus, hyvin organisoitu työ ja johdon vahva sitoutuminen.

Voisimmeko yhdistää perusterveydenhoidon ja sairaanhoidon palveluita? Voisimmeko saada potilaan suoraan erikoislääkärille? Jonotusajat on saatava alas. Terveydenhoidon supermarketteihin pitäisi päästä viimein. Terveyskeskuksissa pitäisi ehtiä hoitaa myös terveyttä. Toimenpide-ehdotukset pitää saada nyt oikeiksi teoiksi.
Yhteistyö HUSin kanssa on lähtenyt liikkeelle. Siellä haetaan uusia ratkaisuja yli toimialarajojen.

Asiakkaiden segmentoinnin kautta voitaisiin päästä tehokkaampaan toimintaan. Kaikille ei tarvitse tarjota samaa. 10% asiakkaista käyttää 30-50% käynneistä.  Jos paljon palveluja tarvitseville asiakkaille tarjottaisiin oma asiakasvastaava henkilö, käyntimäärät vähenisivät. Näin voitaisiin samoilla tai vähemmillä resursseilla palvella paremmin.

Ritva Erkama: Espoon terveyskeskuksilla on huono maine. Sen muuttaminen vaatii vahvaa työtä, jotta lääkärit haluavat hakeutua myös Espooseen töihin. Tarkastuslautakunta on todennut, että ongelmia kyllä listataan ja muutoksia suunnitellaan, mutta toiminta ei käytännössä parane. Terveyskeskusten toiminnan parantamiseen pitää saada vauhtia.

Paula Viljakainen: Uusiutuminen tapahtuu todella hitaasti. Yhteistyön lisäämisestä erityisterveydenhuollon puolella hyvänä esimerkkinä on lonkkaliukumäki. Näitä toimintamalleja pitäisi saada laajennettua.

Valtuustoaloite Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessien parantamisesta ja nopeuttamisesta

Allekirjoittanut: Allekirjoittanut vastasi ensimmäiseen ja viimeiseen tekemäänsä valtuustoaloitteeseen. Pettyneenä. Vastaus ei auttanut asiaa ollenkaan, eikä se edes kuvannut nykytilaa. Allekirjoittaneen käsitys siitä, että valtuustoaloitteilla ei ole useimmiten mitään merkitystä oikeiden muutosten kanssa, säilyi ennallaan. Päiväkotien ja koulujen peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosesseisssa on todella paljon parannettavaa ja hankkeita täytyy saada eteenpäin paljon nykyistä nopeammin.

Allekirjoittajan oikeudella linkki tähän liittyvään valtuustopuheeseen: http://elli.kokoomus.info/blogi/?KIRJOITUS=31554

Elli Perklén
Kaupunginvaltuutettu

Ota kantaa