Valtuustoinfo 20.5.2013

Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa oli kaksi tärkeää asiaa – tilinpäätös ja metropolilausunto. Muilta osin ehdittiin käsitellä vain ne asiat, joista ei syntynyt keskustelua.

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen vahvistaminen on pitkälti muodollisuus, mutta keskeistä on sen sijaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen synnyttämä keskustelu. Tarkastuslautakunta selostaa, miten valtuuston asettamat tavoitteet on saavutettu.

Kaupungin menot kasvavat jälleen tuloja nopeammin. Tavallisen juustohöylä-säästämisen sijaan vain tuottavuuden parantamisella voidaan saavuttaa riittäviä tuloksia. Tähän ovat keskeisiä välineitä oman työskentelyn kehittäminen, tietotekniikan hyödyntäminen ja toimintamallien uudistaminen.

Kaupungin investoinnit ylittävät selvästi vuosikatteen, ja konsernin lainakanta kasvaa. Tosin varallisuus kasvaa lainoja vastaavasti, ja Länsimetron rakennuskustannuksista puolet sisällytetään aikanaan lippujen hintoihin.

Tarkastuslautakunta moitti kertomuksessaan tavoitteita, joiden saavuttaminen on vaikea todeta ja joilla ei siten ole tarkoitettua ohjausvaikutusta. Kaikkien tavoitteiden tulisi olla myös relevantteja.

Aikaisempina vuosina tehdyt huomiot säilyvät arviointikertomuksissa, kunnes tarvittavat korjaukset on tehty. Nyt erityisesti sosiaalisektorille on kasautunut tällaisia hoitamattomia asioita.

Käydyssä keskustelussa suurin poliittinen skaala nähtiin suhtautumisessa palvelujen hankintaan yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta.

Jonot ja viiveet sosiaali- ja terveyspalveluissa kirvoittivat eniten puheita. Terveysasemien osalta tilanne on muuttunut huomattavasti parempaan viime kuukausien aikana.

Hallintokunnat laativat selitykset arviointikertomuksessa havaittuihin epäkohtiin kesän aikana, ja ne tulevat kaupunginhallituksen käsiteltäviksi.

Metropolilausunto

Kuntauudistuksen osana Helsingin seudun 14 kunnalta oli pyydetty lausunnot esiselvityksestä, jossa ehdotetaan alueella käynnistettäviä kuntaliitosselvityksiä. Espoo piti asiaa tärkeänä, ja siksi lausunto tuotiin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Sen sisältöä on kehitelty pitempään, jotta asiassa pystyttiin tekemään yksimielinen päätös: tätäkin pidettiin merkityksellisenä tavoitteena (esimerkiksi Helsinki antoi lausuntonsa kaupunginhallituksen eripuraisella päätöksellä).

Espoo on ilmeisesti maan vahvin peruskunta ja pystyisi hoitamaan yksinkin kaikki kuntien lakisääteiset velvoitteet. Naapurikunnistamme kolme saattaa kuitenkin tarvita Espoon tukea, ja siksi kaupunki pitää mahdollisena selvittää niiden kanssa, olisiko kuntaliitoksesta niille enemmän hyötyä kuin haittaa. Espoolle ei sen suuren koon vuoksi Kauniaisten, Kirkkonummen tai Vihdin liittymisestä seuraisi mitään merkityksellistä muutosta.

Lausuntopyynnössä ei yksilöidä metropolialueelle tarjolla olevia hallinnollisia vaihtoehtoja.  Espoo korostaa, että hallinnosta tulee sopia valtion ja kuntien kesken (näin joudutaankin tekemään, koska vain vapaaehtoinen metropolihallinto voidaan toteuttaa tekemättä poikkeusta perustuslain määrittelemään kunnalliseen itsehallintoon).   Tässä vaiheessa ei siten vielä ole pohjaesitystä hallinnon järjestämisestä, taloudesta tai nykyisten yhteistyöelinten roolista, eikä niihin otettu nyt kantaa. Metropolikaavaa Espoo pitää tarpeellisena, mutta sen sisältöä, laadintatapaa, vahvistamista ja suhdetta nykyiseen kaavajärjestelmään ei ole vielä ryhdytty suunnittelemaan.

Yksikään seudun kunnista ei ole ollut halukas kuntaliitosselvitykseen Helsingin kanssa. Itse asiassa Helsinki on siten näköalapaikalla, että muissa kunnissa tunnetaan sen toimintamallit ja kustannustaso ja jo tältä pohjalta nähdään, että oman kunta toimii paremmin niitä välttämällä; selvityksiä ei kannata tehdä vain selvittäjien työllistämiseksi.

Metropolialue on jonkin verran irrallaan sote-uudistuksesta, koska esimerkiksi HUS-sairaaloiden työnjakoa ja erikoistumista pidetään onnistuneena. Siksi kukaan ei pidä HUSin purkamista järkevänä tavoitteena. Valtio ei ole täsmentänyt, miten sote-ratkaisu tulisi toteuttaa metropolialueella. (Tarkkaan ottaen sote-ratkaisussa puhutaan vain järjestämisvastuun siirtämisestä kunnille, kun taas sairaanhoitopiireillä on ollut myös tuottamisvastuu. Siten sh-piirit saattaisivat jatkaa toimintaansa tuottajina, joilta järjestämisvastuussa olevat yksiköt ostavat palveluja.)

Muut asiat

Kaupungin omistamalla maalla toimivan Gumbölen ratsastuskeskuksen rakennusten korjaamisesta on tehty sopimus keskuksen ylläpitäjän kanssa, ja nyt annettiin takaus tähän tarvittavalle lainalle. Kaupungin omana hankkeena korjauksesta olisi saatu kalliimpi.

Tapiolan keskuspysäköintiin otetun lainan takausehtoja muutettiin. Kaupunki rahoittaa alueelle myös yhteisväestösuojan, jonka paikat myydään sitten niitä tarvitseville talo- ja kiinteistöyhtiöille.

Loput kuusi asiaa jäivät pöydälle, kun kokous haluttiin saada päättymään klo 23 mennessä, jota pidetään kohtuullisena niiden jäsenten kannalta, jotka ovat seuraavana aamuna menossa töihin. Mainittakoon, että Vantaan kaupunginvaltuusto istui samaan aikaan aamuvarhaiseen eli puoli kolmeen saakka.

Jouni J Särkijärvi
kaupunginvaltuutettu