Valtuustoinfo 8.9.2014
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupungin omavelkaisen takauksen myöntämisen Espoon Elä ja Asu Oy:lle Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskuksen rakentamista varten otettavalle lainalle. Lainan määrä on enintään 5 000 000 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ehdollisesti varannut 5 milj. euron avustuksen ja 22,9 milj. euron korkotukilainan Leppävaaran Elä ja Asu -seniorikeskuksen erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen ja vuokra-asuntojen rakentamiseen. Espoon Elä ja Asu Oy anoi Espoon kaupungilta 5 miljoonan euron omavelkaisen takauksen myöntämistä Leppävaaran seniorikeskuksen tulevien kustannusten kattamiseksi otettavalle lainalle. Espoon kaupunki omistaa Espoon Elä ja Asu Oy:n koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita.
Valtuusto kävi keskustelun vuoden 2014 Seurantaraportti I:stä ja siitä aiheutuvista toimenpiteistä ja vuoden 2015 talousarviosta sekä vuosien 2015 – 2017 taloussuunnitelman kehyksestä samaan aikaan. Ennen kokouksen alkua kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen esittelivät seurannan ja kehyksen.
Yleinen taloustilanne heijastuu selvästi Espooseen, kaupungin työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 9,7 prosenttia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä on n. 2 090 henkeä enemmän ja työttömyysaste 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Taloudellisen toimintaympäristön epävakaus näkyy kaupungin verotulojen kasvun hiipumisena. Vaikka verotulot ovat alkuvuoden osalta kertyneet hyvin, on verotulojen kokonaiskasvu jäämässä ainoastaan 1,1 prosenttiin. Tämä tarkoittaa verotulojen jäämistä 14,6 milj. euroa talousarviosta.
Samaan aikaan kaupunki kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja asukasmäärä kasvoi heinäkuun loppuun mennessä 2 230 hengellä, ollen yhteensä 262 990. Kasvu perustuu pääosin syntyneiden enemmyyteen ja maahanmuuttoon. Vieraskielisten osuus väestöstä oli vuoden alussa 12,2 % ja se kasvaa vuosittain prosenttiyksiköllä, mikä kattaa n. 75 prosenttia koko kaupungin väestönkasvusta.
Kaupungin tulos tammi-heinäkuulta oli 13 milj. euroa, mikä on n. 12 milj. euroa heikompi kuin vuosi sitten. Toimialojen loppuvuoden ennusteiden mukaan tilikauden tulos saattaisi jäädä jopa 53,5 milj. euroa alijäämäiseksi ja vuosikate ainoastaan 60 milj. euroon, mikä on 38,5 milj. euroa heikompi kuin voimassa oleva talousarvio. Tämän hetken kokonaisnäkemys koko kaupungin tasolla on hieman positiivisempi, vuosikatteen arvioidaan olevan vuoden lopussa 70 milj. euroa ja tilikauden tulos 43 milj. euroa alijäämäinen. On kuitenkin tosiasia, että kaupungin talousluvut eivät ole tämän vuoden osalta hyviä ja voimassa oleva talousarvio tullaan ylittämään reilusti. Tavoiteltavasta vuosikatetasosta jäädään 100 milj. euroa. Kaupungilla ja myös sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joilla vastataan kasvavan kaupungin tarpeisiin ja mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen kestävä kehittyminen.
Käyttötaloudessa on merkittäviä ylityspaineita sosiaali- ja terveystoimen toimialalta. Erikoissairaanhoidossa ylipaine on 19 milj. euroa ja toimeentulo- ja työmarkkinatuen osalta 10 milj. euroa. Espoossa on keväällä hyväksytty talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelma. Talouden kehitys on kuitenkin jäämässä sekä tänä vuonna että tulevina vuosina selvästi heikommaksi kuin valtuustossa on haluttu myöntää. Näin talouden tasapainottamiseen, tuottavuuden parantamiseen ja rakenteiden parantamiseen on kiinnitettävä aikaisempaa suurempi huomio. Valtuustossa käytetyistä puheenvuoroista kävi selvästi ilmi, että vihervasemmisto vähät välittää kaupungin oman toiminnan kehittämisestä. Kaikki ongelmat halutaan ratkaista kunnallisveroa korottamalla. Mikäli vuosikate halutaan nostaa kestävälle, poistojen kasvava määrä huomioon ottavalle tasolle, pitäisi kunnallisveroprosentti nostaa 18:sta 20:een. Tätä me Kokoomuksessa emme voi mitenkään hyväksyä vaan lähdemme siitä, että kaikki keinot on käytettävä kaupungin oman toiminnan tehostamiseen ja rationalisointiin. Valtion on myös lupaustensa mukaisesti vähennettävä kuntien tehtäviä 1 miljardilla eurolla, koska valtionosuuksia leikataan 2 miljardilla eurolla. Toisen miljardin kuntien on saatava aikaan joko tuottavuutta parantamalla tai veroja korottamalla. Kuntakenttä ei kestä uusia velvoitteita. Vuoden 2015 kunnallisveroprosentti ratkaistaan vasta budjettineuvotteluissa. Niissä Kokoomuksen linja, ettei veroja koroteta vaan toimintaa tehostetaan ja tuottavuutta parannetaan, eikä irtisanomisiakaan voida sulkea pois vaihtoehtojen joukosta, joutuu todelliselle koetukselle.
Valtuusto hyväksyi Gumböle, Espoonkartano, Kauklahti, Muurala, asemakaavan ja asemakaavan muutokset, Blominmäki, alue 621300. Muut valtuuston listalla olleet asiat jätettiin pöydälle, koska erityisesti talousasioista käytettyjen puheenvuorojen suuren määrän vuoksi, niiden käsittelyyn ei jäänyt aikaa.
Ari Konttas
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja