Espoon Kokoomus

Eurooppa-neuvosto hyväksyi torstaina 23. lokakuuta Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi sovittiin vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Sovituissa linjauksissa päästövähennystavoite on keskeisessä asemassa, mutta samalla nostetaan esille uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen merkitys tavoitteen saavuttamisessa. EU-tasolla sovittiin uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia ja energiatehokkuuden parantamisen osalta vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite.

Lue Valtioneuvoston kanslian koko tiedote tästä >>>

Ilmasto- ja energiapaketista havainnollistuksia 2014-10-24

Kokoomuslaisia näkökulmia ilmasto- ja energialinjauksista

• Tärkeää, että saatiin sovittua ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030. Tämä antaa hyvät lähtöasetelmat EU:lle kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Unioni näyttää suuntaa kunnianhimoisilla tavoitteillaan. Yrityksille on tärkeää saada selkeys pitkän tähtäimen politiikan suunnasta.
  

• Kasvihuonepäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi EU:ssa sovittiin vähintään 40 %.

• Lisäksi sovittiin uusiutuvan energian sitovaksi tavoitteeksi 27 % ja energiatehokkuuden osalta sovittiin vähintään 27 % ohjeellinen tavoite.
  

• Nk. hiilivuodon osalta sovittiin, että Euroopan energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi ilmaisten päästöoikeuksien jakoa jatketaan, jos EU:n ulkopuolisissa maissa ei sitouduta kv-ilmastosopimukseen. (Huom! Ei jatku aivan ennallaan, koska päästökauppa kiristyy) (hiilivuodon ehkäisy = päästöoikeuksien ilmaisjako teollisuudelle).

• Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta, eikä meillä ole varaa antaa kilpailijoille tasoitusta tiukassa globaalissa kilpailussa.
  

• Päästökaupan ulkopuolisten alojen (liikenne, maatalous, kiinteistökohtainen lämmitys) osalta on tärkeää, että taakanjako jäsenmaiden välillä on mahdollisimman reilu ja tasapainoinen.
  

• Meille on tärkeää, että yksikään jäsenmaa ei tämän päätöksen jälkeen voi enää lisätä päästöjään (toisin kuin iso joukko köyhimpiä jäsenmaita nyt).
  

• Olemme tyytyväisiä, että kustannustehokkuus on nyt huomioitu tulevassa taakanjaossa BKT-kriteerin rinnalla, rikkaimpien jäsenmaiden osalta.

• Tämä on muutos nykyiseen taakanjakoon, joka perustuu puhtaasti jäsenmaiden varallisuuteen (BKT-pohjainen). Mikäli olisimme jatkaneet vanhalla mallilla, olisi se tullut meille kalliiksi.
  

• Uudessa mallissa päästövähennyksiä toteutetaan nykyistä enemmän siellä missä se on edullisempaa. Tämä on erityisen järkevää Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.
  

• Lopputulos myös antaa entistä enemmän tilaa ja mahdollisuuksia meille tärkeän cleantech-sektorin kehittymiselle.

• Suomen esitysten pohjalta päätelmissä sitoudutaan jatkamaan liikenteen päästöjen vähentämistoimia. Tämä on tärkeää Suomen biopolttoainealan markkinoille.

• Päätelmissä huomioitiin myös Suomen ja Baltian maiden eristäytyneisyys Euroopan kaasumarkkinoista ja tähän liittyvät infrastruktuuritarpeet. Tähän kytkeytyy myös Viron ja Suomen välillä käynnissä olevat neuvottelut koskien LNG:tä.

• Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiapakettiin ja arvioi tilannetta globaalien neuvottelujen tuloksien valossa 2015 pidettävän Pariisin ilmastokonferenssin jälkeen. Tällöin tarkastellaan mm. päästökauppa ja ei-päästökauppasektorien välistä tasapainoa.