Espoon Kokoomus

Espoon Kokoomus on huippua suomalaisten kokoomusjärjestöjen joukossa. Silti meillä on paljon varaa parantaa toimintaamme, sillä emme saavuta täyttä potentiaaliamme nykyisellä toiminnallamme. Tunnen järjestökenttämme, paikallisyhdistyksemme sekä politiikan tekemisen hyvin. Jos ja kun toimisimme yhdessä rintamassa, ei mikään voisi meitä estää.

Sille tielle astutaan kuitenkin tosiasiat tiedostaen. Kaikki ei ole tällä hetkellä fantastista ja upeaa. Tämä meidän pitää tunnustaa itsellemme ja ryhtyä toimenpiteisiin. Meidän teoillamme on merkitystä.

Edessämme on kriittiset eduskuntavaalit, näitä ei ole varaa mokata. Ennen kuin huomaammekaan, edessämme ovat jo seuraavat – yhtä tärkeät – kunnallisvaalit, missä tehdään isoja päätöksiä Espoon tulevaisuudesta. Vaalityön, jos jonkin, minä tunnen hyvin.

Espoon Kokoomuksen, paikallisyhdistysten sekä toimistomme on toimittava kuin öljytty kone, jotta me varmistamme asemamme säilymisen tulevaisuudessakin.
Tähän tarvitsemme myös uusia aktiiveja. Politiikanteko ei houkuta enää kuten ennen, vaan ihmiset kulkevat mieluummin yhden asian muotiliikkeiden perässä. Espoolaisten huoli kaupungin asioiden hoitamisesta ei ole kuitenkaan tippaakaan vähentynyt – kenties jopa päinvastoin.

Mielestäni emme kykene tähän kaikkeen ilman toimintapojemme muuttumista avoimempaan suuntaan. Haluaisin nähdä yhtenäisemmän aluejärjestön, jossa reilusti yhdessä sovittuihin asioihin voidaan sitoutua ja yhtäkään yhdistystä ei jätetä ulkopuolelle.
Aluejärjestön roolia jäsenistön ja valtuutettujen kouluttajana tulee korostaa ja meillä on oltava nopeammat valmiudet puuttua kunnallisiin ”uutispommeihin”, jotta vahvistamme Kokoomuksen roolia vastuun kantajana.
Meillä on jäsenissämme valtavan hienoa karttunutta osaamista ja tietoa. Sen haluaisin yhdistää uusiin ideoihin ja näin saisimme vietyä järjestöämme eteenpäin aimo harppauksella. Jäsenistömme ääni on saatava kuulumaan paremmin.

Miksi minä olisin paras toimimaan puheenjohtajana?

Saatan olla vuosiltani nuori, mutta älkää antako sen hämätä itseänne. Minä tunnen tämän järjestön sisältä ja ulkoa. Olen ollut sekä aluejärjestömme hallituksen jäsen että työskennellyt toimistollamme. Minä tiedän, miten me toimimme ja mitä meidän tulee yhdessä tehdä parantaaksemme toimintaamme.

Olen toiminut vuosia puolueemme luottamustehtävissä paikalliselta tasolta kansainväliselle ja verkostoni ovat erinomaiset. Aikaisemmin olen toiminut sekä kokoomusnuorissa että kansallisessa lastenliitossa Espoon aluejärjestön puheenjohtajana – molemmissa kiinnitin erityistä huomiota toiminnan tehostamiseen sekä taloudenkäytön vastuullisuuteen.

Minulle on katsottu haitaksi, että toimin ystäväni eduskuntavaalikampanjan kampanjapäällikkönä. Olenkin avoimesti sanonut, että luovun tästä pestistä, mikäli tulen valituksi Espoon Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Minä näen puheenjohtajan tehtävänä toimia jokaisen espoolaisen ehdokkaan takana.

Minulle on katsottu haitaksi, etten ole valtuutettu. Itse näen sen vahvuutena, sillä näin minulla on aidosti aikaa kiertää kuulemassa jäsenistömme ajatuksia ja panostaa Espoon Kokoomuksen kehittämiseen. Näin minulla on myös aito paine saada järjestökentän viesti läpi valtuutetuillemme. Valtuustoryhmän toiminta tai kunnalliset luottamustehtävät eivät ole minulle kuitenkaan vieraita, tunnen luottamushenkilömme sekä kaupungin päätöksenteon hyvin.

Hyvä poliitikko ennemmin kuuntelee kuin puhuu. Puheenjohtajalle tämä on vielä tärkeämpää. Olen kiertänyt kuuntelemassa teitä lähes jokaisessa yhdistyksessämme ja viesti on selvä. Kokoomuksen asema Espoossa on vahva. Tätä ei kuitenkaan pidä ottaa itsestäänselvyytenä, vaan sen eteen on tehtävä rutkasti töitä.

Minulla on intoa, energiaa sekä ennen kaikkea aikaa järjestöllemme. Haluan lähteä tekemään hartiavoimin hommia Espoon Kokoomuksen eteen.
Olemme nyt tienristeyksessä. Voimme valita, jatkammeko entiseen tapaan vai lähdemmekö voimalla tekemään, olemaan, vaikuttamaan?

Kokoomuslaisia ei johdeta ylhäältä vaan edestä. Siispä päätän puheeni tuntemattoman sotilaan kapteeni Kaarnan sanoihin: ”Mennäänpäs mokoman suon yli, että heilahtaa. Siellä jo toiset ovat naapurin asemissa.”

Kiitos.