Espoon Kokoomus

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Alkuun kiitokset valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtajalle hyvin vedetyistä talousarvioneuvotteluista. Kiitos Inka! Kiitos myös kaikille muille neuvotteluihin osallistuneille avoimesta ja luottamuksellisesta ilmapiiristä. Kolme tiivistä neuvottelupäivää tuottivat hyvän ja tasapainoisen tuloksen, kun kaikki valtuustoryhmät hyväksyivät neuvottelutuloksen. Kiitos virkamiehille hyvästä valmistelusta, siten neuvottelijat saattoivat keskittyä olennaiseen, neuvotteluihin faktojen pohjalta.

Taloudellinen toimintaympäristö on edelleen erittäin heikko. Vielä ensi vuonnakin talouskasvun oletetaan olevan vaatimatonta, ja senkin toteutumisesta vallitsee suuri epävarmuus. Taloudellisesti tiukat vuodet siis jatkuvat, eikä talouskasvusta saada tukea Espoon taloudenpitoon. Espoon tuloista 80 prosenttia muodostuu verotuloista (kunnan tulovero 67, yhteisövero 7 ja kiinteistövero 6 %). Espoon tulot riippuvat siten erittäin voimakkaasti talouden kehityksestä.

Talousarvioneuvottelujen neuvottelutulos nostaa käyttötalouden menoja 5,5 miljoonalla eurolla kaupunginjohtajan esityksestä. Lisäykset ovat aina lisäyksiä ja ne joudutaan kattamaan lainalla. Tällä kertaa kompromissilla ja kaikkien ryhmien sitoutumisella sopuun on kuitenkin erityinen merkitys. Alussa ei ollut mitenkään itsestään selvää, että yhteisymmärrykseen päästäisiin. Siksi hyvä kompromissi ilman veronkorotuksia antaa hyvän pohjan ryhmien yhdessä jatkaa muiden edessä olevien asioiden ratkomista, kuten esimerkiksi omistaja-, tilaaja- ja tuottajamallin kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla.

Talousarvioneuvotteluissa tehdyt tarkistukset olivat sellaisia, mitkä myös Kokoomusryhmässä puhuttivat ennen neuvotteluja. Espoo-lisän leikkaus perutaan ja lisän vaikutuksista tehdään selvitys. Lisävaroja tulee erityisopetukseen ja kouluavustajiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja asukaspuistoihin, perhe- ja sosiaalipalveluihin, vanhusten palveluihin, erityisesti omaishoitoon ja kotihoitoon, sekä kaavoituksen nopeuttamiseen. Neuvottelutulosta voi pitää erittäin hyvänä kompromissina ja onnistuneena pakettina. Ryhmät osoittivat vastuullisuutensa vaikeassa ja epävarmassa toimintaympäristössä. Tämän toivon lupaavan hyvää ensi vuodelle. Ensi vuoden tilikauden tulos on sen verran miinuksella kuin mitä valtio on leikkaamassa Espoolta kiinteistöveron alarajojen nostosta hyötynä valtiolle. Tämä 20,6 leikataan valtionosuuksista.

Kaupungin väestönkasvu jatkuu nopeana ja lasten, vanhusten ja maahanmuuttajien määrä kasvaa voimakkaasti. Kaupungilla on siten hoidettavanaan kasvavat palvelutarpeet samoin kuin investointi- ja peruskorjaustarpeet. Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja ja kykyä ja halua katsoa asioita uudella ennakkoluulottomalla otteella. Neuvottelutuloksen pöytäkirjamerkinnöissä todetaan muun muassa, että ensi kevääseen mennessä selvitetään koulu- ja mahdollisesti muiden palvelutilojen toteuttaminen sijoitusrahastomallia käyttäen. Jos ja kun terveelliset tilat lapsille, nuorille ja opettajille ovat kaikkien tärkeysjärjestyksessä korkealla, pitää myös toimenpiteiden olla sen mukaisia. Kaupungin tehtävä on turvata espoolaisille laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Kaikki osaaminen ei voi, eikä sen tarvitse olla kaupungin omassa organisaatiossa.

Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman toteuttamista on jatkettava entistä pidemmin askelin. Taloudellinen toimintaympäristö pysyy ankeana ja julkisen talouden kestävyysvaje pysyy taakkana. Kuntien tehtävien karsiminen on vielä lupausten asteella. Niitä on kuitenkin karsittava valtionosuusleikkauksia vastaavasti eli miljardilla eurolla.

Lukuisten uudistusten aiheuttama epätietoisuus on ja pysyy – mutta ei parane. TATU-ohjelman toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota myös tulopohjan vahvistamiseen. Länsimetron kehityskäytävän avulla Espoolla on mahdollisuus houkutella takaisin tietointensiivisiä työpaikkoja. Viime viikon Sanghain kokemusten perusteella voi sanoa, että Espooseen on aitoa kiinnostusta ja halua sijoittua.

Ari Konttas

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja