Poliittisen päätöksenteon taustaa: Valtuusto-info 18.5.

Valtuuston kokouksessa polttavimpina puheenaiheina olivat Espoon arviontikertomuksen ja tilinpäätöksen käsittely, palveluliiketoimen tuotanto- ja tilaajayksiköiden tarkastelu ja organisointitavan valinta sekä asemakaavan hyväksyminen Kurttilan alueella.

Varsinaisten päätösasioiden lisäksi, kokouksessa oli suuri nippu valtuustoaloitteita ja -kysymyksiä käsiteltävänä. Kysymykset ja aloitteet käsittelivät asioita kyberturvallisuudesta Matinkylän jäähalliin – suurimman osan tekijänä tuttu puuhamies Kurt Byman(ps.). Keskustelun venyttyä pitkäksi, jätettiin osa valtuustoaloitteista ja -kysymyksistä pöydälle seuraavaan kokoukseen.

Kokouksen alkupuolella kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kävi lukemassa talouden madonluvut valtuustolle. Valtakunnallinen talous- ja työllisyystilanne heijastuu vahvasti myös Espoon taloudelliseen tilaan. Väestö- ja palvelutarve kasvaa, työttömyysmenot ovat kasvussa sekä talous- ja verotulokehitys on hidasta. Uuden hallitusohjelman myötä myös Espoossa joudutaan tarkastelemaan uudelleen Espoon talous- ja tuottavuusohjelmaa ja siitä tehtäneen versio 2.0.

Tilinpäätöskeskustelu levähti aivan täysin, eikä varsinaisesta tilinpäätöksestä käytetty juurikaan puheenvuoroja. Keskustelua hallitsivat maahanmuutto ja Suurpelto. Huomiot näistä jäivät kuitenkin vain marginaalijoukon mielipiteiksi. Tilinpäätös hyväksyttiin pohjaesityksen mukaan, mutta siihen liittyvä huoli kestävästä investointitasosta jäi varmasti jokaisen valtuutetun mieleen.

Etukäteen tiukimmaksi palaksi arvioitiin palveluliikelaitoksen uudelleenorganisointia. Liikelaitosmallin todettiin yhteisessä hengessä tulleen tiensä päähän ja sitä korvaamaan valtuustolle esitettiin neljä vaihtoehtoa: peruskaupunkimalli, tuotantoliikelaitos, kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena ja yhtiöittäminen. Kokoomus kannatti sekä taloudellisista että tuotannollisista syistä kilpailutuksia ja ulkoistamista liikkeenluovutuksena, kuitenkin jokaisen vaihtoehdon kohdalla arvioiden erikseen palvelun järkevintä järjestämistapaa. Kaupungin tiukassa taloudellisessa tilassa esitetyllä mallilla oltaisiin voitu saavuttaa jopa 10 milj. euron vuosittaiset säästöt tehokkuuden lisääntymisen myötä. Henkilökohtaisesti näen kysymyksen erityisesti priorisointikysymyksenä, sillä aidosti tuottavuutta lisäävä säästäminen on huomattavasti kestävämpää kuin juustohöylääminen peruspalveluista.
Valtuuston kokous alkoi toista kertaa tänä vuonna mielenosoituksella. Valtuustotalon ovilla JHL oli tiukasti puolustamassa omaa etuaan eli vastustamassa muutoksia palveluliikelaitoksen tilaaja-tuottaja-mallin järkeistämiseen. Liikelaitosmallin purkamisesta valtuuston neuvottelutoimikunta sai kuitenkin neuvotteluratkaisun, johon kaikki olivat jokseenkin tyytyväisiä.

Loppuillasta päästiin asian ytimeen – illan toinen äänestyskäytiin Taltrikinmäen asemakaavasta Taltrikinmäen nimestä. Äänestyksessä vastaesityksenä oli Lautasmäki, joka hävisi äänestyksen äänin 62-9.

Valtuuston kokouksia voi seurata sekä nettistreamista, että valtuustotalon lehtereiltä. Jos Espoon päätöksenteko kiinnostaa, kannattaa tulla seuraamaan kokousten kulkua!