Koulutusviennin esteet on poistettava viipymättä – HS 12.10.2015

12.10.2015BlogitUutiset

Koulutusviennin laajentaminen ammatilliseen koulutukseen tukisi Suomen kilpailukykyä ja kohdemaiden kehitystä.

Koulutusviennin mahdollisuuksista on kirjoitettu Suomessa jo vuosia. Kansainvälisessä kilpailussa 80 prosenttia koulutusviennistä on tutkintoon johtavien koulutusohjelmien myyntiä. Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan salli ammatillisten tutkintojen myyntiä lainkaan.

Ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen viennin mahdollisuudet ovat ennen kaikkea maksullisen, tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisessä ulkomailla. Koulutus voitaisiin toteuttaa yhteistyössä suomalaisten tai ulkomaalaisten yritysten ja oppilaitosten kanssa. Paikallinen kumppani mahdollistaisi mallin, joka ei vaatisi opettajien pitkäaikaista oleskelua ulkomailla.

Hallitusohjelmaan on kirjattu koulutusviennin esteiden poistaminen. Uudistukset ovat kuitenkin pahasti myöhässä. Lisäksi ne koskevat vain korkea-asteen koulutusta.

Jotta menestyisimme koulutusviennissä, meidän tulee nähdä koulutus laajemmin ja mahdollistaa korkeakoulututkintojen myynnin lisäksi myös joustavien koulutuskokonaisuuksien myynti. Suomalainen ammatillinen ja korkea-asteen koulutus yhdessä tarjoavat ainutlaatuisen, joustavan järjestelmän koulutusviennin pohjaksi.

Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa nykyisin jopa 371 kansainvälisesti kilpailukykyistä, työelämälähtöistä tutkintoa. Emme kuitenkaan voi hyödyntää niitä koulutusviennissä. Nyt voimme myydä vain konsultointia ja lyhytkursseja.

Koulutusviennin pohjan laajentaminen ammatilliseen koulutukseen tukisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kohdemaiden talouden kehitystä. Siten voisimme olla osaltamme luomassa vakautta maissa, joissa sitä kipeästi kaivataan. Suuri nuorisotyöttömyys ja vähäinen koulutus johtavat usein näköalattomuuteen, jopa radikalisoitumiseen.

Suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa on vuosikausia kehitetty muun muassa oppimisympäristöjä, yrittäjyyskasvatusta sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä oppimisessa ja ohjauksessa. Monissa muissa maissa ammatillinen koulutus on usein vielä varsin kapea-alaista eikä sisällä elinikäisen oppimisen taitoja. Se ei myöskään anna mahdollisuutta opintojen jatkamiseen tai eväitä yrittäjyyteen.

Suomessa ammatillista koulutusta arvostetaan. Nykyisin yli 50 prosenttia peruskoulun päättävistä hakeutuu ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Myös aikuiskoulutus on suosittu tapa täydentää työelämässä tarvittavaa osaamista. Monissa maissa tilanne on toinen: ammatilliseen koulutukseen ajaudutaan, jos muualle ei päästä.

Suomessa on kehitetty perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin perustuvan elinikäisen oppimisen jatkumo, josta voi siirtyä korkea-asteen koulutukseen ja joka tarjoaa myös korkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Tämä on erittäin joustava ja monipuolinen järjestelmä, jota emme hyödynnä täysin viennin kehittämisessä.

Ammatillisen koulutuksen vienti on toki edennyt muun muassa täydennys- ja opettajankoulutuksessa sekä koulutusjärjestelmäkonsultoinnissa. Eri kouluasteiden ja yritysten välillä on muodostettu konsortioita, ja kauppoja on tehty muun muassa Kiinassa, Saudi-Arabiassa, Chilessä ja Egyptissä. Nyt olisi aika hyödyntää tätä kokemusta sekä Suomen että kohdemaiden hyväksi.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutosten on suunniteltu astuvan voimaan vasta vuonna 2018. Emme voi odottaa siihen asti.

Koulutusviennin uudistamista ei pidä haudata useiden vuosien työryhmätyöskentelyyn. Meidän kannattaa hyödyntää Nokian menestyksen seurauksena kertynyttä tietoteknistä osaamista ja joustavaa koulutusjärjestelmäämme.

Koulutuspalvelun vientisektorin rakentaminen pitäisi aloittaa mahdollistamalla kaikkien koulutusjärjestelmämme tutkintojen myynti. Yritystukia koskevaa lainsäädäntöä tulisi päivittää niin, että koulutusalan toimijat ja yritykset pääsevät rahoituksesta osallisiksi.

Hallituksen kärkihankkeiden rahoitusta mietittäessä kannattaa muistaa, että globaalia liiketoimintaa ei rakenneta tyhjästä. Koulutusvienti mahdollistaa tuottavan toiminnan, joka edistäisi myös koulutusta ostavien maiden kehitystä.

Pirjo Kemppi-Virtanen
Kirjoittaja on koulutuskuntayhtymä Omnian hallituksen puheenjohtaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu (kok).

Tietoa kirjoittajasta

Koulutusviennin esteet on poistettava viipymättä – HS 12.10.2015

Espoon Kokoomuksen hallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu

pirjo.kemppi-virtanen@luukku.com

040-527 1529

Kirjoitukset

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ota kantaa