Kanta-Espoon Kokoomus ry:n kannanotto Espoon kaupungintalon säilyttämisestä ja peruskorjaamisesta

Kanta-Espoon kokoomus ry:n hallitus kannattaa Espoon kaupungintalon säilyttämistä ja peruskorjaamista osana Espoon keskuksen elinvoimaisuuden vahvistamista.  Kaupungintalon säilyttämistä tukevat sen kulttuurihistoriallinen merkitys Espoon historiassa, kokoontumistilojen vähyys Keski-Espoon alueella ja Espoon kaupungin tarinaan oleellisesti liittyvä kestävän kehityksen kehitysohjelmaan sitoutuminen. Kaupungintalon korjaaminen toisi lisäksi takaisin myös työtiloja kaupungin työntekijöille sekä kaupungin tarjoamille toiminnoille, muun muassa kaupunginhallitukselle ja vähentäisi kaupungin vuokrakustannuksia huomattavasti.

Espoon Keskuksen elinvoimaisuuden kehittäminen

Kanta-Espoon Kokoomus pitää ensisijaisena tavoitteena Espoon Keskuksen elinvoiman lisäämistä. Kaupungintalo on nähtävä osana elinvoimaista Espoon Keskusta ja kehitettävä sellaisena.

Kaupungintalon kulttuurihistoriallinen merkitys

Kaupungintalo rakennettiin Espoon keskuksen virastokeskukseen vuonna 1971. Sen suunnitteli arvostettu, monia merkittäviä toimistotaloja suunnitellut arkkitehtitoimisto CJN (Castren-Jauhiainen-Nuutila) Oy. Talossa on käytetty mielenkiintoisia ja hyviä materiaaleja kuten julkisivujen elementeissä Juutinrauman merenpohjakiviä, ikkunapuitteet tehtiin tammesta ja rakennuksen pääsisäänkäyntikerroksen ulkoseinät tehtiin lähes kokonaan lasista. Kaupungintalolla on merkittävä asema Espoon keskuksessa sijaitsevien Espoon eri aikakausien julkisten hallintorakennusten, pitäjäntuvan ja kauppalantalon joukossa. Kaupungintalo kuuluu oleellisena osana valtuustotalon rinnalla Espoon keskuksen rakennettuun virastokeskukseen.

Kanta-Espoon alueelta puuttuvat kokoontumistilat

Kanta-Espoon alueella toimii useita yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka tarvitsivat kiireesti kokoontumistiloja. Kolmas sektori on tärkeä voimavara kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta, mutta tilojen puuttuessa yhdistyksillä ei ole mahdollista järjestää aktiivista toimintaa. Tilojen puute Keski-Espoossa aiheuttaa sen, että alueella ei voida myöskään järjestää tilaisuuksia suurelle yleisölle.
Kaupungintalon kunto ja kestävä kehitys

Espoon kaupungintalon kunnosta on tehty useita selvityksiä, mm. betonirakenteista.  Vuonna 2012 valmistui perusteellinen selvitys, jonka laativat Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:stä. Selvitykseen on koottu tietoja kaupungintalon alkuperäisistä suunnitteluperiaatteista ja ratkaisuista sekä myöhemmistä muutoksista. Selvitykseen sisältyy lisäksi tonttialueen vaiheiden kuvaus ja nykytilanteen dokumentointi. Selvityksestä myös ilmenee, että Kaupungintaloa ei ole koskaan peruskorjattu valmistumisen jälkeen, vaan talossa suoritetut työt ovat olleet teknisiä korjauksia ja alkuperäisten suurien tilojen muutostöitä Kaupungintalo on todettu yleisesti hyväkuntoiseksi ja peruskorjauskelpoiseksi.

Kaupungintalon korjaaminen vastaisi myös Espoon tarinassa vahvasti mukana olevien Kestävän kehityksen ja Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelmien tavoitteita. Kaupungintalon korjaamisessa on huomioitava vastuukysymykset siten, että vastuu korjauksen onnistumisesta ja rakennuksen säilymisestä hyväkuntoisena on selvästi määritelty ja toteutettu taloudellisena sitoumuksena.

Kanta-Espoon Kokoomus ry kannattaa Espoon kaupungintalon säilyttämistä ja peruskorjaamista kuitenkin siten, että peruskorjaaminen on vähintään kustannusneutraali muihin vaihtoehtoihin nähden.

Kanta-Espoon Kokoomus ry

Lisätiedot:

Jyri Airinen, Kanta-Espoon Kokoomuksen puheenjohtaja

puh. 050-5279131