Valtuustoinfo 27.2.2016

1. Matinkylään uusi jääurheilukeskus

Valtuusto päätti myöntää omavelkaisen takauksen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle 20 M€ euron lainalle. Tällä päätöksellä mahdollistetaan uuden jäähallin rakentaminen Matinkylän urheilupuistoon. Jääkiekon Tuki ry muuttaa nimensä Espoon Jääurheilun Tuki ry:ksi, mikä kuvastaa sen toiminnan laaja-alaistumista. Espoon Jääurheilun Tuki ry:n jäsenseuroja ovat 13.12.2016 alkaen olleet Blues Juniors ry, EKS-Espoon Kiekkoseura ry, EPS-Espoon Palloseuran Jääkiekko ry, Espoon Jäätaiturit ry sekä Espoon Taitoluisteluklubi ry.

Nyt taattu laina mahdollistaa uuden neljän kaukalon jääurheilukeskuksen rakentamisen vanhan ns. harjoitushallin rinnalle. Nyt käyttökiellossa oleva vanha Matinkylän jäähalli sekä sen vieressä oleva harjoitushalli puretaan uuden jäähallin rakentamisen tieltä. Kaupungin johdon suulla on vahvistettu, ettei uuden jäähallin rakentaminen heikennä jalkapalloilijoiden harjoitus- ja kilpailuedellytyksiä Matinkylässä.

Mia Laiho korosti kumppanuushankkeen olevan kaupungin kannalta hyvä toteutusmalli, sillä näin rakentaminen ei tapahdu kaupungin taseeseen. Laiho nosti esille myös Laaksolahden hallin korvaamisen tärkeyttä.

Markku Markkula halusi korostaa Matinkylän uuden jääurheilukeskuksen aikaansaaman kokonaisuuden monipuolisuutta ja kaavoituksen toimivuutta.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen tuki hanketta, mutta kritisoi valtuustolle annettujen päätöstietojen niukkuutta mm. takausvastuiden osalta ja toivoi, että jatkossa esityslistoilla olisi kaikki päätöksen tekoon tarvittavat tiedot.

Kimmo Oila toivoi kumppanimallin laajentamista myös muiden lajien piiriin, jotta eri lajien harjoitusolosuhteita saataisiin tasaisesti kehitettyä Espoossa.

Jouni J Särkijärvi vaati myös hankkeen talouslaskelmia päätöksenteon tueksi. Kaupungin hallituksen jäsenenä hän kertoi kuitenkin perehtyneensä hankkeen talouslaskelmiin ja totesi hankkeen taloudellisesti kestäväksi.

Kai Lintunen muistutti, että keväällä 2014 valtuusto antoi vastaavan 15 M€ lainatakauksen Vermo Areenan rakentamiselle Kiekkoilun Tuki ry:lle. Tämä takaus kuitenkin raukesi rakennushankkeen raukeamisen myötä.

2. Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto

Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 on valmistumassa ja valtuusto käsitteli tilinpäätöksen ennakkotietoa. Toimintakatteen alijäämä toteutui n 24 M€ oletettua paremmin ja verotulot ylittivät oletetun n 48 M€. Kaupungin lainakanta kasvoi edelleen 210 M€:lla ja Espoo konsernilainat arviolta n. 513 M€:lla. Ennakkotietoa tulkittiin vaalien lähestyessä monista eri näkökulmista, keskustelun velloessa rikkauksista köyhyyteen.

Paula Viljakainen nosti esille, että Espoon vertailukelpoinen toimintakatteen alijäämän kasvu on noin 3 %, joka on selvästi suurempi kuin valtuusto on talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelmassaan (TATU) asettanut tavoitteeksi.

Kimmo Oila nosti esille ennakkotiedon positiivisia uutisia. Espoon tarinassa vuodelee 2016 asetetut tulostavoitteet ovat toteutuneen hyvin ja työttömyyden kasvu on taittunut. Onnistumisista huolimatta talouden vahtiminen myös tulevaisuudessa on hyvin tärkeää.

Henrik Vuornos muistutti kunnallisveron olevan työnverotusta. Yleisesti ottaen on järkevää verottaa paljon sellaisia asioita, joita halutaan olevan vähän, ja vähän sellaisia asioita, joita toivotaan olevan paljon. Siksipä työtä tulisi verottaa mahdollisimman vähän, jotta sitä olisi kaikille Espoolaisille paljon tarjolla.

3. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheet 2017-2021

Valtuusto keskusteli valtuustokauden 2013-2017 poikkihallinnollisten ohjelmien tuloksista. Poikkihallinnolliset ohjelmat otettiin käyttöön vuonna 2013, joten osin kuluneet neljä vuotta ovat olleet uuden opettelua, mallin rakentamista ja uuden opiskelua. Ohjelmat osoittautuivat käytössä arvokkaiksi ja niiden käyttöä päätettiin jatkaa. Tulevan valtuustokauden kehitysohjelmien aiheiksi valittiin 1) Osallistuva Espoo, 2) Innostava elinvoimainen Espoo, 3) Kestävä Espoo ja 4) Hyvinvointi ja terveys.

Kerratessaan Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys –ohjelman toimintaa, Kimmo Oila korosti jatkossa olevan tärkeää panostaa ryhmien toiminnan aloitukseen. Keskeistä olisi tunnistaa heti ohjelmatoiminnan alussa, keiden toimijoiden kanssa toimitaan. Toimijoita on paljon mutta aikaa ja resursseja varsin vähän.

Kristiina Mustakallio summasi ohjelmien alussa asetettujen tavoitteiden olleen varsin suuria ja ohjelmien olleen kytkettyinä kaupungin projektitoimintaan. Ohjelmille annettiin kuitenkin varsin vapaat kädet ja siksi eri ohjelmat kasvoivat varsin erilaisiksi. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ohjelmien vaikuttavuuden arviointiin. Jouni Mykkänen korosti myös omalta osaltaan valittujen kriteereiden ja mittareiden merkitystä ohjelmien vaikuttavuuden varmistamisessa.

Valtuuston keskustellessa ohjelmien lukumäärästä, Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Torkki muistutti, että kerättyjen kokemusten pohjalta on linjattu, että ohjelmien määrää halutaan vähentää ja painoarvoa kasvattaa.

Mikko Peltokorpi korosti ohjelmien omistajien tunnistamisen kriittisyyttä. Ohjelmilla tulee olla selkeät omistajat, jotta ohjelmat voisivat toimia tuloksellisesti ja tavoitteellisesti.

Pohtiessaan kokemuksiaan Nuorten elinvoimaisuus –ohjelmasta, Henrik Vuornos päätyi siihen, että tulosten aikaan saamiseksi olisi oleellista, että tällaisessa poikkihallinnollisessa ryhmässä tulisi olla kaupungin johto, valtuuston ja KH:n puheenjohtajisto, keskeisten lautakuntien puheenjohtajisto sekä Omnian hallituksen puheenjohtajisto. Tällöin koolla olisivat keskeiset päättäjät, jotka voivat viedä asioita konkreettisesti eteenpäin.

Raija Meriläinen muistutti ohjelmien tuovan uutta toimintakulttuuria Espooseen. Raja virkamiesten ja luottamusmiesten välillä madaltuu. Ohjelmat myös pitävät tärkeiksi koettuja teemoja esillä koko valtuustokauden.

Pirjo Kemppi-Virtanen totesi Espoon kehittyvän ohjelmien avulla pienin askelin paremmaksi. Ohjelmaryhmien tavoitteet voisivat olla kuitenkin jatkossa tarkemmin kuvattuja. Ville Lehtola koki tärkeäksi ryhmien itseohjauksen ja mahdollisuuden päättä itse mitä konkreettisia asioita ryhmät tuottavat.

4. Espoon kaupungin Turvallisuusohjelma

KH:n puheenjohtaja Markus Torkki kertasi valmistelun historiaa ja kertoi KH:n hyväksyneen esitetyn ohjelman tammikuussa 2017. Turvallisuusohjelman keskeisin tavoite on varmistaa espoolaisten arkiturvallisuus. Kokonaistavoitteena on lisätä espoolaisten turvallisuuden tunnetta ja parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriköiden määrää.

Valtuuston keskustelu kävi kuumana PerusSuomalaisten kokiessa turvallisuusohjelman syyllistävän kantasuomalaisia maahanmuuttajien kaltoinkohtelusta. He kokevat maahanmuuton johtavan monikulttuuriseen ja monietniseen yhteiskuntaan, joka johtaa lukuisiin ongelmiin. Keskustelu aaltoili laajasti ja tunteikkaasti puheenjohtajan pitäessä tiukasti keskustelukuria yllä.

Ulla Palomäki nosti esille crime prevention –ajattelun, jolla kaupunkiympäristöä suunnitellaan asukkaille turvallisemmaksi. Sosiaalisen kontrollin väheneminen aiheuttaa turvattomuuden tunnetta mm. maanalaisissa tiloissa ja erilaisissa halleissa. Nämä tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Heikki Seppä puolestaan muistutti, että liikenneturvallisuus Espoossa on hyvällä tasolla.

Jan Holst nosti keskusteluun lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen. Turvallisuusohjelma sisältää tärkeitä toimenpiteitä lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Haasteena näissä on kuitenkin se, että vastuuta ei ohjata koteihin lasten vanhemmille, vaan kaupungille tai muille viranomaisille. Vanhempien kasvatusvastuuta tulisi korostaa. Kouluissa tulisi pyrkiä kiusaamisen ja väkivallan osalta nollatoleranssiin ja opetushenkilökunnalle tulisi antaa paremmat edellytyksen koulukurin pitämiseen. Marika Niemi korosti koulujen sisäilmaongelmien olevan todellinen turvallisuusriski lapsille, nuorille ja koulujen henkilökunnalle ja toivoi kaupungin saattavan koulut kuntoon mahdollisimman nopeasti.

Loput kokousasiat päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen ja kokous lopetettiin klo 23.20.

Jan Holst

Kaupunginvaltuutettu