Modulaarinen tietojärjestelmä on vaihtoehto monoliitti-Apotille

3.4.2017BlogitUutiset

Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut (sote) edustavat noin 40-45% Espoon vuotuisista menoista. Tästä erikoissairaanhoidon osuus on 260 Me, joka kasvaa 4-5% vuositahtia. Yksi tärkeä, vaikkakaan ei ainoa, tapa lisätä tehokkuutta on digitaalisuus, eli tietojärjestelmät.

Kun käyn terveysasemalla tai työterveyslääkärillä, ja saan lähetteen Jorviin, tieto esimerkiksi magneettikuvista ei kulje sähköisesti.

Kunnallinen sote on tähän asti ollut alakynnessä ICT-markkinoilla. Vaihtoehtojen puutteessa on jouduttu hankkimaan monoliittisia tietojärjestelmiä, joista viimeisin esimerkki on Apotti. Toisin sanoen yksi toimittaja on toimittanut koko paketin niin, että mitään kehitystä tai lisätoimintoja on ollut käytännössä mahdotonta toteuttaa muuten kuin tämän yhden toimittajan kautta. Tilannetta kutsutaan yhden toimittajan loukuksi, ja se on vältettävissä modulaarisen järjestelmän avulla.

Vaihtoehto tälle loukulle on se, että julkisen sektorin määräämällä ICT-arkkitehtuurilla järjestelmät pakotetaan keskustelemaan samalla ”kielellä”. Tällöin ne voivat kommunikoida eli vaihtaa tietoa. Virossa on X-Road-niminen arkkitehtuuri, joka sisältää muun muuassa määritelmät, kryptauksen ja tunnistamisen. Suomessa tähän tähtäävä vaatimusmäärittely-yhteistyö on käynnistynyt, nimellä UNA. Kokoomuksessa edistimme Espoon mukaanlähtöä tähän työhön.

Arkkitehtuuri luo kokonaisuuden. Kun joka järjestelmästä, myös Apotista, tulee osa kokonaisuutta, saavutetaan yhteisen määrittelyn lottovoitto. Se nimittäin mahdollistaa eri toimintoihin liittyvien moduulien kilpailuttamisen, mikä puolestaan pitkällä tähtäimellä nostaa tehokkuutta. Myös pk-yritykset voisivat osallistua moduulien kilpailutuksiin, sitten kun hankintojen koko ei ole niin mammuttimainen. Modulaarisuuden lisäksi Espoon Kokoomus haluaa hankinnoissa priorisoitavan avoimen lähdekoodin järjestelmiä.

 

Ville Lehtola
kaupunginvaltuutettu

Tietoa kirjoittajasta

Modulaarinen tietojärjestelmä on vaihtoehto monoliitti-Apotille

Kaupunginvaltuutettu, KH:n jäsen

ville.lehtola@gmail.com

040-569 2583

Kirjoitukset

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.
2 kommenttia artikkeliin “Modulaarinen tietojärjestelmä on vaihtoehto monoliitti-Apotille
  1. Tiina Seppä sanoo:

    Hei Ville,

    Haluan tuoda esiin pettymykseni espoolaisena Kokoomuksen äänestäjänä ja terveydenhuollon ammattilaisena. Hämmästyttävästi näyttää siltä, että Espoon Kokoomuksen IT-politiikka on lähes sanasta sanaan kopioitu Kansa Uutisten sivuilta.

    Lupaatko Ville että xRoad hoitaa erikoissairaanhoidon toiminnanohjauksen?

    Erikoissairaanhoidossa konkreettisia kustannussäästöjä on ulkomailla saavutettu toiminnanohjausjärjestelmillä (Epic, Cerner), jotka hyödyntävät erittäin monimutkaisia toiminnanohjauslogiikkojen kokonaisuutta. Mitä se UNA on paitsi niitä kalvoja, joita on esitelty jo vuosia?

    Tiina Seppä
    Proviisori, FaT
    Lääkekehityksen erityisasiantuntija
    Espoo

  2. Janne Järvenoja sanoo:

    Hei Tiina ja etenkin VIlle,

    Kun Accenture teki selvitystä potilastietojärjestelmistä, pohdittiin myös sitä, voisiko vastaavan järjestelmän kehittää itse. Todettiin sellainen olisi selvästi kallimpi vaihtoehto ja toiseksi, että Gartnerin maturiteettitasoltaan kypsimmälle nouseminen kestää monta vuotta per taso ja siten Epicin ja Cernerin tasolle pääseminen kestäisi vähintään kymmenen, todennäköisimmin 20 vuotta.

    Se mistä potilastietojärjestelmäkeskustelussa on tietoisesti oltu hiljaa, ovat ne merkittävät hoidon ja lääketurvallisuuden parannukset joita parhaat järjestelmät saavat aikaan kustannustehokkuuden lisäksi. Tästä oli kyse kun Sitran selvityksen pohjaksi otettiin Gartnerin maturiteettiluokittelu. Toimivilla järjestelmillä saavutetaan merkittäviä parannuksia hoito- ja lääketurvallisuudesta. Nämä parannukset eivät ole vain tilastoja vaan oikeasti ihmisiä, joita tarpeettomasti menetetään tai jotka kenties vaurioituvat.

    Kun tuota UNA-vaatimusmäärittelyä ajattelee, puhutaan siis selvästikin järjestelmästä, jota ei ole vielä edes aloitettu, joten ei voida edes puhua maturiteetista. Epäselväksi jää myös se, miksi ja millä vakavasti otettavilla perusteilla oletetaan että uudella määritettelyllä tuotetaan jotakin uutta, niin merkittävästi parempaa toimintamallia ja -rakennetta, että kahden vuosikymmenen investoinnit olisivat perusteltuja.

    Sitran selvitys kattoi tämän uuden kotimaisen järjestelmän vaihtoehdon eikä sitä pidetty järkevänä vaihtoehtona. Syy on aika ilmeinen; esimerkiksi Epic nykyisin noin miljardi dollaria vuosittain jo maturin tuotteen jatkokehitykseen, samalla IT-alan isoimman osuuden tuloistaan 50%:a.

    Toisin sanoen, jotta vastaava järjestelmä olisi yhtä hyvä, pitäisi siihen inventoida alkuinvestointeina miljardeja ja lisäksi koko kehityksen ajan ja sen jälkeen ylläpitovaiheen ajan miljardi vuodessa. Kun Sitra-selvitystä tehtiin, oli Epicin vuosittaisten investointien taso 200 miljoonaa ja jo sekin johti suositukseen, jonka mkaan HUS nyt etenee..

    Se mikä tässä potilastietojärjestelmäkeskustelussa on hämmentävää on se, että keskustelua käydään järjestelmien osalta niin rakenteesta eikä ensisijaisesti hoidon laadusta ja tehokkuudesta.

    TE 3.12.2006 Sotessa on kyse elämästä ja kuolemasta: ”Pelkästään aivohalvaukseen, sydäninfarktiin ja lantionmurtumiin liittyviä kuolemia voitaisiin välttää 1 500 vuosittain, jos kaikki Suomen alueet suoriutuisivat niiden hoidosta yhtä hyvin kuin parhaat sairaalat. Jo näiden kolmen potilasryhmän suorissa hoitokustannuksissa säästöjä kertyisi jopa 500–900 miljoonaa euroa.” Luvut tuntuvat hurjilta, mutta jo lonkkamurtuman saaneista lik 13% kuolee nejän kuukauden sisällä ja murtumia on liki 7000 vuodessa. Merkittävä osa tähän vaikuttavista syistä liittyy hoitoon.

    Ja paljonko kuolemia ja vähäisempia hoidon laatuvirheitä ja vaikuttavuuden epäkohtia voitaisiin poistaa, jos meillä olisi laaturekisteri kaikelle hoidolle ja niitä seurattaisiin systemaattisesti tietojärjestelmillä. Ilmeisesti paljon. Nimenomaan tällaisissa asioissa Epicin kaltaiset järjestelmät ovat tuottaneet merkittäviä parannuksia. Kyse ei sormen osoittamista hoitohenkilökkunnan suuntaan vaan vain sitä, että moderneilla tieto- ja laatujärjestelmillä saadaan aikaan parempia tuloksia kuin ilman niitä.

    Valitettavasti en vieläkään ymmärrä sitä, miten UNA:lla edes teoriassa voitaisiin kompensoida ne menetykset joitanyt koko ajan ja sen kehittämisen aika syntyy verrattuna siihen, että kaikki kaupungit ja sote-alueet ottaisivat käyttöön EPICin mahdollisimman nopeasti ja mitä takeita on siitä, että sillä syntyy parempi, edullisempi ja laadukkaampi järjestelmä.

    Janne Järvenoja
    Head of Legal Affairs
    Espoo

Ota kantaa