Espoo voi erottautua autoilun ystävänä Helsingistä
Helsinkiä visioidaan auringon paisteessa kylpevänä kaupunkina, jossa helleasuiset jalankulkijat kulkevat rauhallisesti ja polkupyörät, bussit ja ratikat kiitävät harmonisessa sopusoinnussa.
Helsinkiä visioidaan utopistiselta pohjalta.
Espoossakin on yritetty unohtaa, että neljällä pyörällä kulkeva sääsuojattu auto on paras kulkuväline kaupungissa, jossa on korkeuseroja ja surkea sää puolet vuodesta. Polkupyörällä on jopa vaarallista kulkea liukkailla säillä, joten sen pitäisi pysyä omassa kategoriassaan: kesäharrastuksena erityisesti lyhyillä matkoilla.
Pysäköintipaikkojen karsiminen puolestaan johtaa siihen, että autoilijat alkavat vältellä paikkoja, joihin on vaikea päästä autolla. Espoossa tähän ei saa mennä; kaupunkirakennekin on sellainen, että tehokasta julkista liikennettä ei saa joka niemen notkoon.
Emme saa hankaloittaa ihmisten ja yritysten arkea sen varjolla, että autoilun myötä kasvihuonepäästöt lisääntyvät. Piakkoin autot kulkevat joka tapauksessa sähköllä.
Ulla Palomäki
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen
Ulla Palomäki, ymmärrän, että ajatuksesi ovat sinun ja onneksi niin. Toivottavasti tämä ei ole Kokoomuksen linja. Voisitko ystävällisesti tutustua esim. työmatkaliikunnan vaikutuksiin kuntatalouden sote-osioon ja verrata sitä autoilun vaikutuksiin samaan kulumomenttiin? Lienee selvä kumpaan hyödyt kertyvät.
Mitä tulee pyöräilyn vaarallisuuteen, tällä hetkellä vaaraa aiheuttavat nimenomaan autoilijat, jotka joutuvat kiinnittämään erityishuomiota kevyeeseen liikenteeseen johtuen sille varattujen kulkuväylien surkeasta toteutuksesta. En muista milloin viimeksi olisin nähnyt uutisotsikon, jossa ’Pyöräilijä loukkaantui liukastuttuaan’. Sen sijaan uutisotsikot tyyliin ’Auto törmäsi pyöräilijään’ ovat lähes jokapäiväisiä. Paremmalla liikenneväyläsuunnittelulla ja -toteutuksella kummallakin liikennemuodolla olisi mahdollisuus liikkua yhtä turvallisesti sekä jouhevasti.
Autojen tilatarve kaupunkikeskusten kaduilla on tuhlailevaa. Kaikissa moderneissa liikekeskuksissa on pysäköintitalo tai muu -keskittymä. Mielestäni on käsittämättömän huonoa talousmatematiikkaa luulla, että ne 5 autopaikkaa pienen liikepaikan edessä 50 metrin matkalla kadun vieressä toisivat jotenkin riittävää kapitaalia liikkeen kassavirtaan, semminkin kun autopaikkoilla seisottavat autojaan liikkeiden myyjä-omistajat.
Hienoa että joku uskaltaa vielä pitää autoilijoidenkin puolta! Parkkipaikkoja pitää saada ehdottomasti lisää ja mahdollisuuksien mukaan ilmaisiksi. Ilman talouden kunnon pöhinää ei tämä maa lähde nousuun ja kukapa muu sitä saisi aikaan kuin hyvätuloiset eli me, Kokoomus.
Kumma kun hyvätuloisille kokoomusautoilijoille pitää olla ilmaisia parkkipaikkoja ? Luulisi että hyvätuloisilla olisi varaa maksaa pysäköinnistään, mutta ilmeisesti ei ole.
Sellaisia ilmaisia parkkipaikkoja ei ole olemassakaan. Maksuttomia kylläkin. Maksuton parkkipaikka tarkoittaa sitä, että joku muu on maksanut sen pysäköinnin autoilijan puolesta. Kaupungissa se tarkoittaa autottomia veronmaksajia. Kait Kokoomus tämän tietää?
Samaa mieltä! Äänestän tänään Espoossa kokoomuslaista!
Voi miten harmillista! Olin ajatellut äänestää näissä tulevissakin vaaleissa kokoomusta, mutta tällaiset kommentit pyöräilystä ja vielä henkilöltä, joka on kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, tekevät sen erittäin vaikeaksi.
Hieman outoa lukea tällaista tekstiä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseneltä. Olet varmasti kärjistänyt asioita, mutta toivoisin sinun miettivän vielä hieman tuota autoilun suosimista.
Polkupyörä on ympärivuotisessa ajossa yllättävän näppärä. Tässä muutama syy:
-hyötyliikunta työmatkojen yms. muodossa säästää huomattavasti terveydenhoidon kuluja
-Pyörä on todella nopea lyhyillä matkoilla (alle 5km)
-Pyörä tarvitsee huomattavasti vähemmän pysäköintitilaa
-Pyöräväylät ovat paljon parkkihalleja ja ajoratoja halvempia rakentaa
-Hyvillä nastarenkailla on pääkallokeleilläkin turvallista ajaa, kun käyttää tervettä järkeä tilannenopeuksissa.
-Espoossa on erittäin hyvä joukkoliikenne ja sillä pääsee lähestulkoon jokaiseen kolkkaan kaupungissa, jos pyöräily ei vaikka sen surkean sään takia innosta
-Jos ne mäet hirvittävät, niin markkinoilla on myös sähköavusteisia pyöriä
-Polkupyörä tuottaa todella vähän päästöjä autoihin verrattuna. Kestää vielä pitkään, ennen kuin valtaosa autoista on sähköautoja
Omistan myös auton, mutta koen polkupyörän lyhyemmillä matkoilla paljon autoa parempi noista yllämainituista syistä. Taloutemme autoa käytetään tällä hetkellä vain 1-2 kertaa viikossa isompien ruokaostosten tekemiseen. Suurimman osan ajasta auto siis viettää kalliissa ja puolityhjässä parkkihallissa, vaikka asumme alueella, jolla on ”huonosti autopaikkoja”, ”palvelut kaukana” ja ”heikosti toimiva joukkoliikenne” lehtijuttujen perusteella.
Ulla Palomäki, liikenteen kasvihuonepäästöt ovat merkittävä osa kaikista kasvihuonepäästöistä. Lienee selvää, että turhaa autoilua pitää rajoittaa, jotta päästöt saadaan alas. Ja kun näin tehdään niin siitä on muutakin hyötyä (ruuhkat vähenee, melu vähenee, polttoaine riittää vähän pidemmälle, tilaa tulee muillekin osapuolille kuin autoille).
Ratkaisu ei ole sähköauto. Ainakaan vielä. Onko kokoomus miettinyt mistä se sähkö saadaan? Aivan, sitä sähköä tarvitaan aivan julmetusti, jotta autokanta liikkuu sähköllä.
Eli paras ratkaisu on turha autoilun kitkeminen. Yksi turhista varmasti monelle on mm. työmatka-autoilu. Jos sitä saataisiin karsittua niin oltaisiin jo paremmalla tiellä.
Autoilu ei ole etu-oikeus, se on välttämätön paha. Asenteiden pitää muuttua, jotta Espoosta saadaan miellyttävämpi paikka asua.
Minusta poliitikot tai virkamiehet eivät voi määrätä, tarvitseeko ihminen autoa. Sen määräävät yksinomaan ihmisen omat tarpeet, omat valinnat ja oma elämäntilanne. Samalla kun vähitellen siirrymme vähäpäästöisiin tai päästöttömiin kulkuneuvoihin, uskon, että parkkipaikkatarpeesta huolehtivat lopulta markkinavoimat, jos kaupunki ei tee sitä.
Kuten Ulla sanoo, autoilijat alkavat karttaa parkkipaikattomia palveluita, eivät osta parkkipaikattomia asuntoja, eivät mene parkkipaikattomaan terveyskeskukseen, ainakaan jos kätevää ja nopeaa julkista yhteyttä ei ole.
Toki palvelun tarjoaja tai rakentaja tai kaavoittaja voi päättää, haluaako jättää autoilevan asiakasryhmän huomioimatta, mutta tuskin saa latkäpojan isän luopumaan autostaan. Joku toinen kyllä huolii hänet asiakkaakseen. Jo nyt on asuntoilmoituksissa parkkipaikasta tullut myyntivaltti.
Kukaan tänä päivänä ei pysty sanomaan mikä on autoilun tulevaisuus. Käytämmekö itseajavia netistä tilattavia liikennevälineitä? Onko meillä omat päästöttömät pikkuautot lähiliikenteeseen, ja vuokraamme ison auton pidemmille matkoille? Onko käytössä taloyhtiön yhteisautot? Jatkuuko kaikki ennallaan mutta vähäpäästöisemmin? Lisääntyykö julkisen liikenteen käyttö mutta ihmiset omistavat autoja entiseen tapaan? Siirrymmekö käyttämään pelkästään julkista liikennettä ja samalla ensi kertaa ihmiskunnan historiassa vähennämme mahdollisuuksiamme liikkua paikasta toiseen.
On vaikea varautua tulevaisuuteen, jota ei tiedetä. Autottomuutta voi toki edistää kehittämällä sitä tukevia edullisia palveluita, kuten ostosten kotiinkuljetus, halvat lähitaksit, turvalliset fillariparkit, koulukyydit, harrastekyydit, halpa viikonloppuauto. Näihin tuskin nykyteknologialla rahat riittäisivät, ja siksipä lätkäisä ajaa edelleen omalla autollaan.
Ihmiset liikkuvat autolla, julkisella liikenteellä, kävellen, fillarilla, juosten – yksi ja sama ihminen käyttää liikkumiseensa välillä lihaksia, välillä moottoria. Kaikkiin näihin liikuntamuotoihin tarvitaan kunnalta palveluita tai infrastruktuuria. Suomessa on harvinaisen hyvät mahdollisuudet likkua kävellen ja pyöräillen, ja julkinen liikennekin on melko kattava. Silti autoilun rajoittaminen ilman todellisessa elämässä tapahtuvaa autoilun vähenemistä on lyhytnäköistä politiikkaa.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseneltä edellytän tasapuolista, liikenteen eri osapuolten ymmärtämystä. Voimakkaat, toisia liikennevälineitä puoltavat / väheksyvät asenteet ovat omiaan lisäämään liikenneongelmia ja -onnettomuuksia. Kumpikaan edellä mainittu ei edesauta kaupunkisuunnittelua.
Jännästi on espoolaiset moottoritiet mäettömiä toisin kuin niiden varrella menevät pyörätiet. Kannattaa mennä esimerkiksi Kehä II:n varteen vertailemaan miten on sattunut niin että pyörätiellä on suuret korkeuserot, mutta autot saavat ajaa ihan tasaista väylää. On se luonto ihmeellinen!
Jaan vastaukseni kahteen osaan, ensiksi kerron oman mielipiteeni, sen jälkeen yritän tarkastella kaupunginvaltuutetun väittämää avoimiin lähteisiin perustuen.
Ensiksi se oma mielipide. Toivoisin että kaikkien mahdollisuudet liikkua otettaisiin tasa-arvoisesti huomioon, mutta ymmärrän että joskus arjessa auto vain on se paras tapa saada asiat rullaamaan. Kuitenkin tilanteissa joissa tasa-arvoinen tilan jakaminen ei ole mahdollista pitäisi mielestäni suosia liikkumismuotoja jotka mahdollistavat mahdollisimman ison ihmisjoukon itsenäisen liikkumisen. Auton kuljettamiselle on asetettu moninaisia rajoituksia, mutta kävelemään, liikkumaan pyörätuolilla tai julkisilla pystyy lähes kuka vain. Väittäisin että jopa suurempi osa, kuin ne joilla liikkumisrajoituksien takia voi liikkua itsenäisesti vain autoilla.
Etenkin tasa-arvoinen liikkumismahdollisuuksien huomioiminen olisi toivottavaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseneltä, jolla on suuri valta muokata ympäristöä vuosikymmeniksi eteenpäin. Omia mielipiteitä saa ja pitääkin olla, mutta noin vastuullisella paikalla tilannetta pitäisi katsoa kokonaisuutena, pitkän ajan päähän. Se on niin vastuullista ja vaativaa hommaa, että en siihen itse edes pysty, vaan valitsen vaaleilla siihen paremmin kykenevän.
Luulisi että tämä on myös autoa oikeasti tarvitsevien etu. Jokainen joka pystyy hoitmaan arkisen liikkumisen ilman autoa on poissa niiden tieltä jotka sitä tarvitsevat, niin tiellä kuin parkkihallissa. Kaupunginvaltuutetulle suosittelen tutustumista sähkömoottorilla varustettuun kolmipyöräiseen tavarapyörään. Ei kaadu talvella, sähkö kuljettaa satakin kiloa mäen päälle ilman että tulee hiki. Ja koska pyörällä ei tule hiki sadesäälläkin voi huoletta laittaa vedenpitävää päälle. Hankintakustannusten jälkeen ajaminen on lähes ilmaista ja pyörällä pääsee usein vielä autoa lähemmäs Ja mitä parempi tie, sitä mielyttävämpi sillä on ajaa.
Haluaisin vielä tarkastella valtuutetun väittämää siitä että autoystävällinen kaupunki on haluttu kaupunki.
Lienee turvallista olettaa että asuntojen arvo nousee sitä enemmän mitä halutumpi asuinalue on, eli alueella on joku ominasuus josta ihmiset ovat valmiita maksamaan ylimääräistä. Oletetaan hypoteesina valtuutetun esittämän mukaisesti että asuinalueen keskeisin ominaisuus haluttavuuden kannalta on autopaikka ja mahdollisuus kulkea sujuvasti autolla. Hypoteesi on alkuolettamuksen mukaan voimassa jos tälläisten alueiden asuntojen hinnat nousevat nopeammin kuin ympäröivillä alueilla,
Tutkitaan hypoteesin tueksi tilastotietoa.Tilastokeskuksen datan pohjalta tehtyä karttaa vanhojen asuntojen hinnan kehityksestä vuosina 2005-2015 [1] [2]. Kartta näyttää asuntojen hinnan nousun postinumeroalueittain [2]. Suurinta hintojen nousu on ollut Helsingin kantakaupungissa, jossa pääsee liikkumaan helpoiten kävellen, julkisella liikenteellä ja myös sillä pyörällä. tätä väitettä tukee kulkutapaosuus Helsingissä, henkilöautojen osuus on noin 31,5% [2] [3]. Myös autottomien talouksien määrä on suuri Helsingin kantakaupungissa.
Suuressa osassa Espoota asuntojen hinnan kehitys on ollut hitaampaa kuin Helsingin kantakaupungissa. Vain Etelä-Leppävaara, jonka rakentaminen rupesi valmistumaan ja joka tukeutuu junarataan pysyi kunnolla tahdissa, eli muutosprosentti oli yli 70%. Länsimetron varren alueet pääsivät lähelle. Tarkastelemalla dataa autottomista taloukista myös nähdään että hinnat ovat kasvaneet eniten siellä missä autottomia perheitä on eniten, myös Espoossa.
[1] http://yle.fi/uutiset/3-8002743
[2] http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__ashi/?tablelist=true
[3]http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitteet/esite_2016-2.pdf
[4] https://www.hsl.fi/sites/default/files/19_2016_auton_omistus_helsingin_seudulla.pdf
Yksilönvapauden linnake määrää, että pyöräily on minulle liian vaarallista ja yksityisautoilu ainoa oikea liikkumistapa ja linjaa, ettei kasvihuonepäästöillä voi perustella arjen ratkaisuja. Minun ääneni lähti teiltä juuri lopullisesti.
Vastakkainasettelun aika ei selvästi ole ohi. Pyöräilyyn panostaminen on nappikauppaa nykyisellään suhteessa autoiluun, ettei pyöräilyn kulkutapaosuus ole lähellekkään sitä potentiaalia mitä pyöräilyssä on. Jos ministeri hieman tarkistelisi lausuntojaan niin:
– Pyöräily on talvellakin varsin turvallista. Nykyisellä kunnossapidolla ja talvirenkailla nopeutta katoaa 5-10km/h. Vakavimmat onnettomuudet tapahtuu auton kanssa. Kaatuminen vaatteet päällä lumelle/jäälle on melko turvallista jos ei aja päin jotain infraa (kaiteet, tolpat, reunakivet).
– Korkeuseroja on jonkin verran espoossa, ja normaalisti nämä tasoerot poistetaan autoilta. Miksi pyörätie olisi niin vaikea tasoittaa? En tosin tiedä mistä arvon ministeri puhuu, koska tulee lähinnä kauniainen mieleen missä tasoero on kohtalaisen merkittävä.
– Talvikeleissä vaikeimpia asioita on renkaat puhkova sepeli. Ilman sitä talvikuukausia olisi noin kaksi kappaletta. Pidemmillä matkoilla toki kunnossapidon puute iltapäivän puolella (vain aamu-seitsemään mennessä pitää olla kadut aurattu)
Onko kannattavaa panostaa autoiluun? Itse väittäisin että hyötysuhde on kovin alhainen, koska siihen kipataan rahaa jo nykyään todella paljon, joten merkittävän muutoksen saaminen vaatii useiden pyöräilybudjettien verran rahaa. Myös kaupungistuminen tuo tilaongelmia pitkällä aikavälillä, ja jos nyt unohdetaan etenkin kaupungin sisäisessä liikenteessä kätevä fillari, on sen lisääminen myöhemmin kallista. Myös jos ajatellaan montaa autoilukeskeistä yhdysvaltalaista kaupunkia jossa kävelijä on vähintään outo, todennäköisesti joku roisto, niin näissä paikoissa ylipaino ja siitä aiheutuvat terveysongelmat on täysin toista luokkaa. Autoilijan etu on myös että kadulla on mahdollisimman vähän muita autoilijoita, jolloin panostus muihin liikkumismuotoihin kannattaa välillisesti.
Ajan sekä fillarilla että autolla, joten tiedän aika pitkälle molemman kulkumuodon ongelmat. Autollakin enemmän ongelma on että koristellaan paikat puskilla jolloin jalankulkijoille annetaan mukava paikka tulla puskan takaa eteen, lisäksi kyllästetään hidastetöyssyillä tie, ja bussi pysäyttää pysäkillä kaiken muun liikenteen. Mikään näistä ei liity pyöräilyyn, ja suuri osa näistä häiriöstä maksaakin jotain ekstraa. Pyörällä taas yli 100m jatkuvia väyliä on todella vähän, omalla työmatkallakin taitaa tulla risteyksiä noin sata (opasteita kuitenkin vajaa kymmenen), kun autolla puhutaan 10-20 luokasta. Näen myös että enemmän pyöräilijät vie julkisen liikenteen asiakkaita kuin vähentää autoilijoita, koska se on hyvin usein julkista liikennettä nopeampi (oma työmatka 45min pyörällä, bussilla 25min hitaampi, autolla saman verran nopeampi), mutta edullinen hinta houkuttelee myös autoilijoita, eikä bussien väheneminenkään välttämättä ole huono juttu.
Lisänä: sähköauto eikä pyörä ei ole päästötön. Sähköauto nostaa pölyä ihan samalla tavalla kuin perinteinen koska painaa paljon ja nopeus on suuri. Eli alkuvuoden ilmanlaatuongelmat ei katoa mihinkään.
Äänestämällä kokoomusta ja Ulla Palomäkeä äänestät, että Espoo on ja pysyy liikenneinfransa kanssa visusti 70-luvulla.
Orpo hehkuttaa Twitterissä Kokoomusta pyöräilypuolueeksi. 😀
On tainnut nyt Kokoomukselta jäädä huomaamatta että pyöräily on nykyään nimenomaan trendikäs hyvätuloisten ihmisten liikuntamuoto. Pyörätiet ja metsäpolut ovat täynnä monen tonnin hiilikuitupyörillä polkevia nuoria miehiä ja naisia joiden ajatusmaailmaan ei enää kuulu asettaa pyöriä ja autoja vastakkain vaan ne ovat molemmat osa toimivaa kaupunkia.
Valitettavasti täytyy näiden täältä luettujen ajatusten jälkeen todeta että Kokoomus ei näköjään ole enää puolue joka olisi ajan hermolla vaan jämähtänyt jonnekin kaukaiseen menneisyyteen. Harmi sinänsä.
Periaatteessa itse asiassa samaa mieltä, vaikka vihreyteen taipuvainen olenkin. Ja nimenomaan tuo viimeinen toteamus, että autojen suorat päästöt (toivottavasti) pienenevät nollaan tulevaisuudessa. Fiilistelyn nimissä minun maailmassani V8:lla saisi kruisailla jonkinlaisella kiintiöllä keskustassakin silloin tällöin. Mutta ylivoimaisesti suurin osa autoista olisi sähköllä toimivia. Tätä ei vaan tue nykyinen päätöksenteko kunnallispolitiikassa. Sähkölatauspaikkoja on ollut Helsingin ytimessä jo vuosia se sama vajaa kymmenen. Tämä on vitsi. Jottain tarttis keksiä. Kaupunkilaiset lähtisivät aivan varmasti sähköautoiluun nopeasti, sillä massia on maksaa 5000 enemmän kuin polttomoottorista ja se sitä paitsi diskonttautuu polttoainesäätöillä. Tarvitaan vain edes jonkinlainen helppous ja käytännöllisyys käytölle. Ajattelin, että taloyhtiöt voisivat lunastaa katuosuuksiltaan paikkoja ja rakentaa niille autolatauspaikkoja, esimerkiksi. Koska muutokseen menee nähtävästi ikuisuus, on aivan oikein, että kävely- ja pyöräilykatuja lisätään. Vitsin tasollahan tässä edelleen mennään ja autoilla on 70% tilasta, kävelijöillä 29,9% ja pyörillä 0,1%, eivätkä viimeaikaiset hipaisut ole tätä muuttaneet. Muutoksien jälkeen takaisin palaaminen joskus vuonna 2100 menee normaalin infrakunnostuksen piikkiin.
On se jännä, etteivät nämä sähkövempeleitä kannattavat osaa laskea päästökustannuksiin muita kuin eron sähkön ja bensan/dieselin osalta. Kannattaa tutkiskella sähköauton kokonaispäästöjä ja huomata, että sähkön tuottamisesta ja itse ajoneuvon valmistamisesta koituu runsaasti päästöjä ja niihin tuhlataan uusiutumattomia luonnonvaroja.
Sähköautojen yleistyminen tulee aivan varmasti lisäämään myös joka kodin aurinko- ja tuulienergiaan panostamista. Osan autojen akkujen tarvitsemasta latausenergiasta pystyy silloin tuottamaan itse. Omakoti-
ja rivitaloasumismuodoissa aurikopaneeleiden hyväksikäyttö olisi helppoa.
Kaupunkisuunnittelussa tulee luoda mahdollisuus uusiutuvaan energiaan perutuvien latauspisteiden käyttöön. Pysäköintitalojen ifraan pitäisi mahdollisuuksien mukaan sovittaa aurinkopaneelit ja mahdollisesti myös tuuligeneraattoreita.