Osaamisesta vientiin

6.4.2017BlogitUutiset

Takana on 8 kuukautta ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä ja noin 60 päivää ulkomailla yritysten kanssa vientiä edistämässä. Kotimaassa olen haastatellut yli viisikymmentä yrittäjää, jotka ovat kansainvälistymisen kynnyksellä.

Johtopäätös on selvä: Suomessa syntyy huikea määrä maailmanluokan innovaatioita – ratkaisuja, jotka vastaavat tarpeisiin parhaiten maailmassa. Samalla kykymme myydä ja markkinoida ratkaisumme maailmalle on selvästi heikompi kuin vaikkapa ruotsalaisilla ja tanskalaisilla. Kuvaavaa on, että yksistään Nokian piiristä on ponnahtanut satoja tuoteinnovaation tehneitä pieniä yrityksiä – monet Espoosta – mutta Nokia-taustaisia kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin toimistoja en ole juuri tavannut.

Muutos ei vaadi ihmeitä. Sen osoittaa Suomen huikea start-up buumi viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Kun joukko Otaniemen TKK:n ja Helsingin kauppakorkean opiskelijoita uhosi perustavansa maailman suurimman kasvuyritystapahtuman, kukaan ei tainnut uskoa. Viime marraskuussa Slush keräsi jo toistamiseen noin 20 000 kasvuyrittäjää ja enkelirahoittajaa Helsinkiin – neljännes Suomen kaikista konferenssivieraista viime vuonna!

Espoo on start-up buumin keskiössä. Otaniemeä on pidetty introverttien insinöörien pesänä. Nyt sieltä on virinnyt maailman vireimpiin kuuluva start-up yrittäjien heimo. Peliyhtiöt Rovio ja Supercell ovat vain jäävuodenhuippu. ”Yes we can” asennetta ja ripaus nuorimman polven kansainvälisyyttä, niin menemme tanskalaisista kauppakansana ohi niin että sujahtaa.

Kokeneemmilta yrittäjiltä kansainvälistyminen vaatii ennen kaikkea riskinottoa. Yrittäjä joutuu miettimään uhratako vuoden liikevoitto satsaamalla myyntikanavien rakentamiseen. Tulos on epävarma, mutta samalla ainoa tie ulos Suomen pienistä ympyröistä. Valtio ei voi määrätä yrityskulttuuria, mutta voimme madaltaa riskinoton kynnystä. Nythän teemme niin tuoteinnovaatioissa. Ja hyvin teemmekin. Kasvuyrittäjät kertovat usein perustelevansa pääkonttorin pitämisen Suomessa vaikkapa amerikkalaisille sijoittajille sillä, että Tekes on ylivertainen tuotekehityksen rahoittajakumppani. Voisiko Tekesin mandaattia venyttää siihen, että se voisi osin rahoittaa myös myyntiverkoston ja markkinointiosaamisen synnyttämistä? Siinä miljardin taalan kysymys Suomelle.

Lopulta kaikki lähtee ihmisistä. Osaamisen peruspalikat syntyvät varhain. Todennäköisesti start-up buumin siemenet on kylvetty enemmän Pisa-palkitussa peruskoulussa kuin Otaniemen luentosaleissa. Espoon tärkein start-up teko on panostaa sivistykseen – niin seiniin kuin sisältöön. Koulut ja päiväkodit on otettava aidosti kaupungin päätöksenteon keskiöön. Ennenkaikkea siitä on kysymys huhtikuun kunnallisvaaleissa.

Kai Mykkänen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Tietoa kirjoittajasta

Osaamisesta vientiin

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

kai.mykkanen@eduskunta.fi

+358 45 614 3949

Kirjoitukset

Tämä artikkeli on osa Espoon Kokoomuksen hallituksen, valtuuston ja valtuustoryhmän jäsenten kirjoittamaa blogia – ajatuksia Espoosta ja Espoon kehittämisestä, Suomesta ja Suomen suunnasta. Mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Ota kantaa