Poimintoja valtuuston kokouksesta 21.8.2017

22.8.2017Uutiset

Valtuuston kokouksen alussa pidettiin hiljainen hetki Turun puukotuksen uhrien muistoksi.

Tavallisesti henkilövalintoihin liittyvät asiat esityslistan alussa menevät ehdotusten mukaisesti. Tässä kokouksessa jouduttiin kuitenkin äänestämään käräjäoikeuden lautamiesten vaalissa (asia 4) yhden lautamiehen henkilöstä. Perussuomalaiset ehdottivat, että kaupunginhallituksen pohjaesityksessä lautamieheksi ehdotetun Kim Lindholmin tilalle tulisi valita Jouko Pirttimäki. Asia näytti liittyvän Perussuomalaisten ja Sinisen ryhmän jakoon. Sinisen ryhmän edustaja Jukka Kilpi puolusti alkuperäistä ehdotusta Kim Lindholmin valitsemiseksi. Valtuusto joutui äänestämään asiasta suljetulla lippuäänestyksellä. Lindholm tuli valituksi selvällä äänten enemmistöllä (Lindholm 62 ääntä, Pirttimäki 3 ääntä, tyhjiä 10).

Seuraavassa on käsitelty kokouksessa eniten keskustelua herättäneitä asioita eli asiaa  10 Logistiikan korjaamotoiminnan siirto työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena, asiaa 15 Valtuustoaloite pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asuntoloiden mitoitusrajoituksista ja ohjeista asuntoloiden sijainniksi sekä asiaa 17 Valtuustoaloite rakennusvalvonnan tehokkuuden ja asiakaskokemusten parantamisesta digitalisaation avulla. Muut asiat hyväksyttiin kaupunginhallituksen ehdotusten mukaisina keskusteluitta tai vähäisellä keskustelulla.

ASIA 10: Logistiikan korjaamotoiminnan siirto työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena

Espoo Logistiikan Auto- ja konepalvelut tuottaa Espoon sisäisenä tukipalveluna auto- ja konepalveluiden korjaamo- ja huoltotoimintaa eri merkkisille autoille ja koneille. Nykyinen kaupungin kalustomäärä ei kuitenkaan työllistä korjaamohenkilökuntaa riittävästi ja toiminta on sen johdosta selvästi kannattamatonta. Sen johdosta on päädytty ehdottamaan korjaamotoiminnan siirtämistä työsopimuslain mukaisena liikkeen luovutuksena toimintaa jatkavalle taholle. Tällöin työntekijöiden työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liiketoiminnan jatkajalle nykyisin ehdoin ja työntekijöiden asema on siten turvattu. Siirto koskee vain 6 työntekijää.

Valtuustossa käydyn keskustelun kuluessa tuli esille, että henkilöstö vastustaa liikkeenluovutusta, mutta henkilöstön esittämät liikkeenluovutusta koskevat kysymykset tulivat käsitellyiksi perusteellisesti jo asian kaupunginhallitusvaiheessa.

Valtuutettu Kivekäs (SDP) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Palautusta kannatti äänestyksessä 12 valtuutettua, asian käsittelyn jatkamista 61 valtuutettua ja 2 äänesti tyhjää. Kokoomusryhmä oli yksimielisesti liikkeenluovutuksen kannalla.

Asiassa käydyssä keskustelussa kokoomusryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos totesi puheenvuorossaan mm., että valtuutettujen tehtävänä on toimia vastuullisesti verovarojen käytössä. Tämä tarkoittaa myös kannattamattomien toimintojen karsimista. Korjaamotoiminnan palvelut on ostettavissa ulkopuolilta palveluntarjoajilta huomattavaksi oman toiminnan kustannusta edullisemmin.

Palautusesityksen tultua hylätyksi Kari Uotila (VAS) teki asiassa hylkäysesityksen. Uotilan hylkäysesitys hävisi äänestyksessä 9-61 (3 tyhjää).

ASIA 15: Valtuustoaloite pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asuntoloiden mitoitusrajoituksista ja ohjeista asuntoloiden sijainniksi

Ulla Palomäki (KOK) oli tehnyt valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan asettamaan mitoitusrajat pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetuille asuntoloille. Yksikkökokoja pienentämällä voitaisiin välttää suuren yksikön lähialueella aiheuttamat ongelmat. Valtuustoaloitteen taustalla on Pihlajarinteessä sijaitsevan Kuninkaankallion asumisyksikön lähialueella aiheuttamat vakavat häiriöt. Kuninkaankallio on Diakonissalaitoksen omistama yksikkö, jossa on 108 asuntoa. Espoolla on Diakonissalaitoksen kanssa voimassa oleva sopimus palveluiden ostamisesta. Asumisyksikkö tarjoaa asumispalvelua myös vaikeasti syrjäytyneille ja psyykkisesti ja somaattisesti sairaille sekä vankilataustaisille päihteiden käyttäjille, joille ei ole aktiivisen päihteidenkäytön ja hoitamattomien mielenterveysongelmien vuoksi löytynyt sopivaa asumisvaihtoehtoa. Yksikkö ei ole päihteetön, mikä on asukkaiden moniongelmaisuuden ohella lisännyt sen aiheuttamia häiriöitä. Vaikka asukasvalinnalla on pyritty vähentämään ongelmia, tämä ei ole parantanut lähialueen turvallisuutta ja vähentänyt häiriöitä. Sen johdosta asiaan tulee puuttua Palomäen valtuustoaloitteessa esitetyillä tavoin.

Asiasta käytiin vilkas keskustelu, jonka kuluessa tuli esille mm. (Mia Laiho KOK), että päihteiden käyttäjien tilanne ja sopivien paikkojen löytäminen on haasteellista, mutta juuri keskittäminen suuriin yksiköihin tuottaa aina ongelmia. Tämä on havaittu myös Ruusulankadun asuntolassa Helsingissä. Yrjö Rossi (KESK) toi esille, että ongelmat eivät ole korjaantuneet asukasvalinnalla ja muilla toimilla. Monet asukkaat ovat sen johdosta muuttaneet alueelta, Rossi mukaan lukien.

Kaupunginhallituksen valtuustoaloitteeseen antamasta vastauksesta käy ilmi, että Kuninkaankallion hanke on kuulunut vuosina 2008-2011 käynnissä olleeseen valtakunnalliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan (PAAVO). Tämän ohjelman jälkeen asunnottomuustyössä on keskitytty asunnottomuuden varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) 2016-2019 tavoitteena on kytkeä asunnottomuustyö osaksi syrjäytymisen ja asunnottomuuden uusiutumisen ehkäisemistä. Ohjelmassa ei tavoitella uusia asunnottomille tarkoitettuja asumisyksiköitä vaan asunnottomuutta pyritään ratkaisemaan tarjoamalla asuntoja ensisijaisesti tavallisesta asuntokannasta ja viemällä tarvittavat palvelut kotiin. Pitkäaikaisasunnottomat päihteidenkäyttäjät pyritään jatkossa ensisijaisesti sijoittamaan pienempiin yksiköihin ja asuntoihin eri puolille Espoota.

Ulla Palomäki teki asiassa toivomusesityksen nykyisen Kuninkaankallion asumisyksikön lopettamiseksi ja päihdeongelmaisten sijoittamisesta pienempiin yksiköihin mahdollisimman pian. Kuninkaankalliossa voisi säilyä vain pieni yksikkö päihdeongelmaisten asumispaikkana. Lisäksi toivomuksessa esitetään, että päihdeongelmaisten asumisyksiköitä ei sijoiteta koulujen ja päiväkotien läheisyyteen. Valtuusto hyväksyi Palomäen toivomuksen.

 

ASIA 17: Valtuustoaloite rakennusvalvonnan tehokkuuden ja asiakaskokemusten parantamisesta digitalisaation avulla

Ville Lehtolan (KOK) viime valtuustokaudella tekemällä valtuustoaloitteella pyritään rakennusvalvonnan tehokkuuden ja asiakaskokemusten parantaminen digitalisaation avulla. Siinä pyydettiin kaupunginhallitusta raportoimaan valtuustolle rakennusvalvonnan digitalisuuden nykytilanteesta sekä selvittämään mitä askeleita voitaisiin ottaa sen edistämiseksi. Lisäksi pyydetään arvioita syvemmän digitalisaation tuomista potentiaalisista säästöistä ja siitä, missä määrin säästyneitä resursseja voidaan kohdentaa asiakaspalveluun asiakaskokemuksen parantamiseksi ja ei-digitaalisten pienlupien käsittelyn sujuvoittamiseksi.

Espoon rakennusvalvonnan toimimattomuus ja asiakaspalvelun ongelmat tuovat edelleen jatkuvaa palautetta valtuutetuilla. Kysymys on erittäin ajankohtaisesta asiasta. Kaupunginhallituksen vastauksessa todetaan, että Espoon kaupungin rakennusvalvonnan lupaprosessia kehitetään parhaillaan siten, että se olisi mahdollista hoitaa alusta loppuun sähköisesti. Muutosprosessissa näyttää olevan useita sitä hidastavia tekijöitä, jotka liittyvät ohjelmakehitykseen sekä sähköiseen arkistointiin. Digitalisaatiosta saadaan säästöjä vasta kun lupaprosessi voidaan hoitaa vain sähköisesti, säästyvät resurssit voidaan käyttää lupakäsittelyn edelleen sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen.

Vastauksessa todetaan edelleen, että digitaalisuudesta riippumatta rakennusvalvonnan työtä kehitetään siten, että asiakaspalvelun asiakaskokemukset paranevat. Rakennusvalvonnassa on käynnistetty digitalisaatiota hyödyntävä kehittämistyö keskuksen toimintatapojen ja asiakaskokemuksen parantamiseksi. Kehittämistyön etenemisestä raportoidaan säännöllisesti rakennuslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.

Asiasta käytiin vilkas keskustelu. Keskustelun aikana mm. Pirjo Kemppi-Virtanen (KOK) toi esille rakennusvalvonnan ongelmat; sitä ei ratkaista järjestelmällä. Kysymys on paljon laajemmasta koko palveluprosessiin liittyvästä asiasta. Espoon rakennusvalvonnan asiakaskokemus vaatii merkittävää parantamista ja asennemuutosta.

Henna Partanen (VIHR) teki asiassa toivomusesityksen, että selvitettäisiin Espoon mahdollisuutta siirtyä käyttämään samaa sähköistä lupajärjestelmää kuin mitä naapurikunnatkin käyttävät, koska ei ole järkevää, että Espoo kehittää erillään muista omaan järjestelmäänsä. Valtuusto hyväksyi Partasen toivomuksen yksimielisesti.

 

Kirsi Åkerlund

Ota kantaa