Päätöksenteon taustaa – Valtuustoinfo 26.2.2018

27.2.2018Uutiset

Espoon kaupunginvaltuuston kokous 26.2.2018

Kokousasiat

  1. Vuoden 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto

Kaupungin konsernitilinpäätös ei ole vielä valmis, mutta kaupungin oma tilinpäätös on jo pitkällä. Valtuusto merkitsi asian tiedoksi. Lopullinen tilinpäätös käsitellään myöhemmin keväällä.

Keskeisiä kohtia tilinpäätöksestä ja keskustelusta:

  • Espoon budjetoinnissa käytetään valtion talousennusteita, ja siksi odotettua vahvempi talouskasvu näkyy nyt ylijäämänä
  • Espoo on Suomen velkaisin kaupunki
  • toimintakulut kasvoivat 2,3 prosenttia (väestönkasvu oli 1,8 prosenttia) ja toimintakatteen alijäämä noin 20 prosenttia, vaikka kilpailukykysopimus toi säästöjä
  • verotulot kasvoivat 3 prosenttia
  • rahastojen tuotto oli yli kaksinkertainen budjetoituun verrattuna. Rahastojen pitkän aikavälin tuotto (4,7 %) on noin selvästi korkeampi kuin kaupungin lainoistaan maksama korko (viimeisten 12 kk:n aikana 1,15 %) eli lainan ottaminen on selvästi edullisempaa kuin rahastojen purkaminen, mitä nytkin eräs demarivaltuutettu esitti. Jos rahastot olisi purettu vuosi sitten, olisi kaupungilla yli 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin nyt
  • peruskaupungin lainakanta pieneni mutta konsernilainojen määrä kasvoi
  • uudisrakentamisen määrärahoja jäi käyttämättä 6 miljoonaa euroa (nämä ovat siis niitä koulujenkin rakentamiseen tarkoitettuja määrärahoja, jotka joidenkin mielestä ovat loppu); hankkeissa tapahtui viivästymisiä, ja muita hankkeita ei pystytty aikaistamaan, koska nykyiset henkilöresurssit eivät riitä enempään
  • Espoo on tuottanut sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaasti. Kun sote-uudistuksessa leikataan kuntaveroa keskiarvon mukaan, kaupungin nettotulot uhkaavat vähentyä useilla kymmenillä miljoonilla, eikä tähän ole kelvollista sopeutumisratkaisua
  • asetetuista 33 tulostavoitteesta toteutui 22 (ja yhdestä saadaan tieto vasta tilinpäätöksestä)

Listatekstiä on 5 sivua, liiteaineistoa 95 sivua – jos haluaa tutustua niihin tarkemmin.

  1. Kotouttamisohjelma 2018-2021

Espoolla on ollut monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, jonka jatkeeksi hyväksyttiin nyt kotouttamisohjelma (13 sivua + sinisten eriävä mielipide. Aineistossa on myös 41-sivuinen PowerPoint-esittelysarja ohjelmasta).

Kotouttamisessa onnistuminen on tärkeää monestakin syystä. Maahanmuuttajien sulautuminen osaksi suomalaista yhteyskuntaa ei onnistu itsestään, vaan tarvitaan monia erilaisia aktiivisia toimia. Ulkomailta on paljon esimerkkejä tilanteista, joissa maahanmuuttajat ovat jääneet omaksi yhteisökseen, jolla on taipumusta konflikteihin keskenään ja kantaväestön kanssa. Kielitaidon ja koulutuksen puute voivat johtaa myös siihen, että maahanmuuttajista syntyy pysyvä köyhä alaluokka.
Espoossa suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, jotka ovat tulleet tänne työskentelemään. Englannin kielen merkitys kasvaa ulkomailta tulleiden määrän mukana.

Keskustelu pysyi asiallisena. Valtuusto ei tehnyt perussuomalaisten ehdottamia muutoksia, joilla tavoiteltiin ulkomaalaisten tulon vähentämistä.

  1. Niittykallion asemakaava

Niittykallion asemakaava käsittää suurimman osan Niittykummusta. Se tarkoittaa alueen aikaisemman asemakaavan ja luonteen muuttamista siten, että nykyiset omakotitalot sekä toimistotalot korvataan 6…8-kerroksisilla asuinkerrostaloilla ja viheralueita vähennetään. Nykyiset 3…4-kerroksiset kerrostalot sekä kaksi rivitaloa säilyvät. Kaupungin tulot maankäyttösopimuksista on pyritty maksimoimaan metroaseman lähialueella, mikä on ollut perusteena korkeaan rakentamistehokkuuteen.

Keskustelussa puolustettiin sekä korkeaa tehokkuutta että alueelle jääviä asukkaita, joiden asuinympäristö muuttuu selvästi huonommaksi.

Kaupungilla on normi, jonka mukaan määritellään asuntoalueille tarvittavien yleisten pysäköintipaikkojen määrä. Tästä kaavasta puuttuu suunnilleen puolet niistä. Luottamuselinten on mahdotonta lisätä niitä jälkikäteen, jos kaavoittaja on jättänyt ne pois. Katualueet kaavoitetaan yleensä niin kapeiksi, että kadunvarsipaikkoja ei voida osoittaa katusuunnitelmissa.

Valtuusto sai vastaukset kahteen valtuustokysymykseen ja neljään valtuustoaloitteeseen. Vastaukset joko merkitään tiedoksi tai asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

  1. Purettavien päiväkotien ja koulujen rakennusten ympäristön turvallisuudesta
  • vastauksessa selostettiin noudatettava käytäntö
  1. Elä- ja asu -keskuksista, hoivapalvelujen hankinnasta ja Soukan Elä- ja asu -keskuksesta
  • vastauksessa selostetaan tehtyjä päätöksiä. (Toistaiseksi ei ole tietoa, mikä on sote-uudistuksessa asumis- ja sote-palvelujen rajanveto; on mahdollista, että Elä- ja asu -keskustoiminta siirtyy maakunnille; tätä problematiikkaa ei käsitellä vastauksessa.)
  1. Valtuustoaloitteiden kokoamisesta kaupungin internet-sivuille
  • aloitteen mukaisesti aloitteet kootaan kaupungin nettisivuille
  1. Sähköpyörien latausverkoston perustamisesta (Mika Helenius ym.)
  • sähköpyörille on liikkumisessa oma sijansa pyöräilyn ja autoilun välissä
  • vastaus sisältää perustelut sille, että kaupunki ei ryhdy tarjoamaan sähköpyörille latausmahdollisuuksia
  1. Englanninkielisistä opaskylteistä (Kimmo Oila ym.)
  • tekninen lautakunta oli palauttanut virkamiesten kielteisen esityksen, ja kylttejä ryhtyy tulemaan sellaisiin yhteyksiin, joissa niistä on hyötyä (paikannimiä ei silti käännetä englanniksi)
  1. Kulttuuripassista (Anitra Ahtola, Marika Niemi ym.)
  • ehdotusta pidetään harkinnan arvoisena, ja sitä pohditaan harrastustakuun kehittämisen yhteydessä. Sen toteuttaminen edellyttää erikseen määrärahoja
  • asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen

 

Kommentti artikkeliin “Päätöksenteon taustaa – Valtuustoinfo 26.2.2018
  1. Ari Terho sanoo:

    Hyvä Jouni, tällä selvityksellä pysyy taviskin kärryillä

Ota kantaa