Tiedote opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksesta 6.3.2018
Suomenkielisten koulujen ja lukioiden tilankäyttösuunnitelma ja palveluverkko
Lautakunta käsitteli Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelmaa 2018–2027.
Lautakunta ei hyväksy ryhmäkokojen kasvattamista tai opettaja-oppilassuhdelukujen muutoksia. Yhtenäiskoulujen luomisessa lautakunta haluaa huomioida myös alueen muiden alakoulujen oppilaiden tasavertaisen mahdollisuuden jatkaa koulunkäyntiä alueen yhtenäiskoulun yläluokilla.
Lautakunta päätti suunnitelmaan seuraavat muutokset:
- Meri-Matin/Matinkylän uusi, riittävän suuri lukio, rakennetaan omalle tontille (Tynnyripuisto), jo valtuuston kertaalleen hyväksymän päätöksen mukaan, jo tehtyä hankesuunnitelmaa päivittämällä. Lisätään tarvittava summa investointiohjelmaan. Matinkylän uuden lukion toiminta käynnistyy viimeistään v. 2022.
- Pakankylän koulu jatkaa toimintaansa ja koululle turvataan tilat tarvittaessa tyyppikouluratkaisulla nykyisellä paikallaan.
- Merisaappaan koulun toiminnan jatkaminen, kuten tähänkin asti.
- Ruusutorpan koulun yhteyteen tuodaan siirtokelpoisia koulutiloja helpottamaan Leppävaaran alueen koulutilatarvetta. Montessoriopetus säilytetään Leppävaaran alueella. Itäisen Leppävaaraan tuotava siirtokoulu varmistaa Montessoriopetuksen säilymisen Ruusutorpan koululla.
- Jousenkaaren koululle rakennetaan uusi pysyvä koulurakennus nykyisen purettavan koulun tilalle Talousarvion 2018 investointiohjelman mukaisesti siten, että se valmistuu vuonna 2021.
- Niittykummun koulun peruskorjaus mukaan investointiohjelmaan.
- Kalajärven peruskorjaus mukaan investointiohjelmaan.
- Nöykkiön koulun peruskorjaus mukaan investointiohjelmaan.
- Jupperin koulun peruskorjausta aikaistetaan.
Lautakunta päätti jättää pöydälle seuraavat:
- Hösmärinpuiston koulun toimintaa koskeva lakkauttamisesitys
- Koulumäen koulun erityisopetusta koskeva lakkauttamisesitys
- Viherlaakson yhtenäiskoulusta päättäminen
- EIS Otaniemi ja Otaniemen suomenkielinen opetus
Lautakunta pyytää lisäselvityksiä seuraavista:
- Lautakunta pyytää lisäselvityksiä EYL:n/Kauklahden lukion tilaratkaisuista sisältäen kustannusvertailut asian päättämistä varten seuraavassa kokouksessa.
- Lautakunta pyytää lisäselvityksiä Olarin lukion ja Pohjois-Tapiolan lukion tilaratkaisuista ja Tietotien tiloista, erityisesti Olarin lukion ja Pohjois-Tapiolan lukion tilojen vuokraamisvaihtoehdosta Maarintieltä, SaaS-mallia hyödyntäen, asian päättämistä varten seuraavassa kokouksessa.
- Kuitinmäen koulun peruskorjaukselle selvitetään ja esitetään vaihtoehtoinen malli siten, että yhtenäisen peruskoulun toiminta tapahtuu samalla tontilla, ent. yläkoulun yhteydessä, es. siirtokelpoisena tyyppikouluratkaisuna.
- Selvitetään mahdollisuutta aikaistaa Perkkaanpuiston koulun rakentamista Itäisen Leppävaaran oppilasmäärien nopea kasvu huomioiden.
- Ennen lopullista päätöksentekoa Lintumetsän yhtenäiskoulusuunnitelman rinnalle tehdään vaihtoehtoinen suunnitelma siitä, että Lintumetsän yläkouluun otetaan alueen muita yläkouluoppilaita alueen pidempiaikaisten ala- ja yläkoulupaikkatarpeiden pohjalta.
- Leppävaaran lukion urheilulukiohanke ja terveellinen oppimisympäristö huomioidaan uusissa tilaratkaisuissa. Leppävaaran lukion tilasta pyydetään kuntokartoitus, ja tarpeen mukaan sen korjausaikataulua voidaan aikaistaa.
Lausunto lukiolain muutoksesta
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain muutoksesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi lukiolaki, jolla uudistettaisiin lukiokoulutuksen rakennetta. Lisäksi muutettaisiin ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettua lakia. Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1.8.2019. Uudistuksen myötä uusittaisiin vuosina 2019–2020 myös lukion opetussuunnitelman perusteet. Uudet perusteet otettaisiin käyttöön syksystä 2021.
Hallituksen esityksen keskeisiä ehdotuksia ovat mm. lukion kurssien muuttaminen opintopisteiksi, opinto-ohjauksen lisääminen, lukiolaisten oikeus erityisopetukseen, korkeakouluyhteistyön ja kansainvälisyyden lisääminen sekä ylioppilaskokeiden uusimisrajoitusten poistaminen.
Espoon kaupungin lausuntoa on valmisteltu suomenkielisen opetuksen, ruotsinkielisten sivistyspalveluiden sekä nuorisovaltuuston yhteistyönä. Espoon kaupunki kannattaa lukiokoulutusta koskevan lainsäädännön uudistamista ja näkee hallituksen esitysluonnoksen tavoitteet hyvinä. Espoo kannattaa laaja-alaisemman ja oppiainerajat ylittävän opiskelun lisäämistä lukiokoulutuksessa sekä lukiolaisten hyvinvointia ja jaksamista tukevien toimien vahvistamista. Opintopisteiden käyttöönotto luo joustavuutta ja selkeyttää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
Espoon kaupunki kannattaa korkeakouluyhteistyön ja kansainvälisyyden lisäämistä lukiokoulutuksessa. Espoo kannattaa yo-kokeiden uusimiskertojen lisäämistä nykymallista, mutta toteaa, että rajaton uusimismahdollisuus voi synnyttää kustannuksia sekä tilojen järjestämiseen liittyviä haasteita tietyille koulutuksen järjestäjille.
Espoo katsoo myös, että lakiin olisi syytä kirjata oppilaitoksen velvoite puuttua koulukiusaamiseen ja ilmoittaa siitä alaikäisten opiskelijoiden vanhemmille.
Valtuustokysymys koulujen henkilökunnan suojaamisesta yhä yleistyvältä väkivallalta
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta antoi lausunnon valtuustokysymykseen koulujen henkilökunnan suojaamisesta yhä yleistyvältä väkivallalta.
Ensisijaisena keinona on väkivaltatilanteiden ennakointi ja ennaltaehkäisy. Koulun turvallisuustyön yhtenä lähtökohtana on vuosittainen riskien arviointi ja arvioitujen riskien hallinta. Espoossa on kaupunkitasoinen ohje uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointiin ja hallintaan. Lisäksi suomen- ja ruotsinkielinen opetus ovat yhteistyössä laatineet toimintaohjeita ja toimintakortteja muun muassa väkivalta- tai väkivallan uhkatilanteisiin. Koulujen henkilöstölle järjestetään vuosittain turvallisuuskoulutusta ja henkilöstön perehdytyksessä huomioidaan turvallisuuskysymykset. Nykyinen ohjeistus ja toimintatavat voidaan katsoa riittäviksi, vaikka niillä ei pystytä yksittäisiä tapauksia estämään.
Ohjeistusta ja perehdytystä on tarpeen jatkuvasti seurata ja kehittää. Vuosittaisen riskiarvioinnin lisäksi tulee jatkuvasti ennakoida ja tunnistaa yksittäisiä vaaratekijöitä ja sen perusteella reagoida tilanteen mukaisesti esim. kohdentamalla henkilökuntaa, lisäämällä valvontaa, hyödyntämällä tekniikkaa ja vahvistamalla yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.
Sisaruslisä yksityiseen varhaiskasvatukseen
Suomenkielisen varhaiskasvatuksen käyttösuunnitelmaan sisältyy yksityisen hoidon tuen sisaruslisän maksaminen perheille, joilla on sisarukset yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Lautakunta päätti, että sisaruslisää maksetaan myös perheille, joiden lapsia osallistuu sekä yksityisen hoidon tuen päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa järjestettyyn varhaiskasvatukseen, että kunnalliseen tai ostopalveluna järjestettyyn varhaiskasvatukseen.
Yksityisen hoidon tuen sisaruslisä on enintään 145 euroa kuukaudessa perheen toisesta lapsesta lukien. Sitä maksetaan perheen varhaiskasvatuksessa olevasta toisesta lapsesta lukien yksityiseen varhaiskasvatuspaikkaan.
Päätöksellä ei ole kustannusvaikutuksia, sillä tällä menettelyllä vähennetään lasten siirtymää yksityisestä varhaiskasvatuksesta kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen.
*
Muut asiat lautakunta hyväksyi esityksen mukaan tai pienin muutoksin.
Lisätietoja:
Sanna Lauslahti, lautakunnan puheenjohtaja, puh. 050 512 2380
Kaisu Toivonen, opetustoimen johtaja, puh. 050 511 3398, kaisu.m.toivonen@espoo.fi
(Koulujen tilankäyttösuunnitelman osalta: Juha Nurmi, kehittämispäällikkö, puh. 050 372 5852, juha.nurmi@espoo.fi)
Virpi Mattila, varhaiskasvatuksen johtaja, puh. 050 347 5845, virpi.mattila@espoo.fi