Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 – Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia
Tulevaisuusvaliokunta julkaisi 18.4.2018 Risto Linturin ja Osmo Kuusen raportin tulevaisuuden teknologioista ja näiden vaikutuksesta syntyvistä uusista ammateista, sekä niiden osaamisvajeita jotta osaamme valmistautua oikeilla tiedoilla ja taidoilla tuleviin haasteisiin myös lainsaäädännnöllisesti. Tulevaisuusvaliokunta haluaa tällä tavalla avata keskustelun siitä, minkälaisen tulevaisuuden Suomen me haluamme rakentaa.
Tämä raportti on kirjoitettu kaikille tulevaisuudesta kiinnostuneille kansalaisille. Heitä on paljon, tulemmehan me viettämään tulevaisuudessa loppuelämämme. Utelias lukija löytää raportista ne teknologiat, joiden vaikuttavuus yhteiskunnassa etenee nopeimmin, ja jotka myöskin kehittyvät nopeimmin. Toisaalta ilmiöistä ja teknologioiden vaikutuksesta yhteiskuntaan kiinnostunut lukija puolestaan on varmasti kiinnostunut valiokunnan arvonluontiverkostokohtaisista yhteenvetosivuista.
Raporttia luettaessa on syytä muistaa, että menetelmä on tehty ennakoimaan, mitkä teknologia-alueet tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaamme voimakkaimmin. Raportti ei siis kuvaa sitä, mitkä teknologiat yhteiskunnassamme ovat juuri nyt vallitsevimpia, vaan sitä, miltäsuunnilta nykyään vallitsevien teknologioiden haastajat ovat nousemassa. Ennakoinnin aikajänne on 20 vuotta (v. 2037).
Kooste raportin politiikkasuosituksista:
Muutosnopeus ja edessä olevien teknologiavaikutusten laajuus ovat huonosti valmistelijoiden ja päättäjien tiedossa. Merkittävää osaa muutoksesta ei havaita, koska Suomi on 2000-luvulla muuttunut nopeasta hitaaksi omaksujaksi eikä moniakaan maailman uusista teknologioista ole täällä laajasti omaksuttu. Muutoksesta puhutaan liian yleisellä tasolla eikä radikaalien teknologioiden ja sosiaalisten innovaatioiden poikkihallinnollisten vaikutusten ennakointia ole resursoitu.
Useat tässä raportissa esitetyt muutokset tulevat vaikutuksiltaan ylittämään internetin tähänastiset muutosvaikutukset, mutta huomiota niihin kiinnitetään nyt olennaisesti vähemmän kuin internetiin sen kehityksen alkuvaiheissa 1990-luvulla.
• Suomen on kyettävä merkittävään tuottavuuden kehitykseen useimmissa tämän
raportin esittämissä arvonluontiverkostoissa. Tämä tapahtuu ensisijaisesti omaksumalla globaalin teknologiakehityksen mahdollistamat parhaat käytännöt ensin kotimarkkinoilla.
• Suomen on lisättävä T&K -panostusta useimmissa arvonluontiverkostoissa, erityisesti tämän raportin tärkeiksi arvioitujen radikaalien teknologisten ratkaisujen
alueilla, koska ne ovat kasvun ajureita.
• Suomen on panostettava kotimarkkinoita edistäviin uusiin teknologioihin riippumatta siitä, miten vahva osaaminen tai vientiteollisuus niihin nyt kytkeytyy. Uusille alueille suunnattaessa on teknologioiden nopea omaksuminen kotimarkkinoilla viennin onnistumisen kannalta keskeistä.
Julkishallinto on Suomessa monella toimialalla tärkein asiakasryhmä. Radikaalit uudet teknologiat tulevat markkinoille tavallisesti pienten kasvuyritysten kautta. Vaativat uudistushakuiset edelläkävijäasiakkaat ovat näille kasvuyrityksille huomattavasti olennaisempia kuin T&K-avustukset.
Kilpailulainsäädäntöä ja hankintamenettelyitä tulee edelleen kehittää siten, että julkishallinto muuttuu edistykselliseksi asiakkaaksi. Menettelyitä tulee kehittää myös siten, että toimittajan ansiokas suoritus tuottaa toimittajalle lisäarvoa. Tulee selvittää, mitkä tämän suuntaiset toimet mahtuvat EU-direktiivien puitteisiin.
• Tämän raportin osoittamat tärkeät teknologiat tulisi tarkastella nykyistä lainsäädäntöä vasten ja poistaa esteet radikaalien teknologisten ratkaisujen avaamien
parhaiden uusien käytäntöjen tieltä. Näin toimittiin 90-luvun tietoliikenteen murroksessa ja pakotettiin etabloituneet yritykset kilpailuun uusien toimintamallien
kanssa.
Suomi kiinnitti suuren huomion teknologian kehittämiseen 1990-luvulla. Hallinnolla ja poliitikoilla on runsaasti keinoja ohjata suomalaista keskustelua ja osaamisen kehittämistä. Yhteiskunnan keskeisiin rakenteisiin teknologian avaamat mahdollisuudet ja erityisesti uudet teknologiat eivät ole vaikuttaneet ja tietoisuus tässäkin raportissa esitettyihin teknologioihin liittyen on huomattavan alhaisella tasolla verrattuna vaikkapa 90-luvulla vallinneeseen teknologiatietoisuuteen.
• Julkishallinnon tulisi valjastaa käytössään olevia huomiotalouden ja osaamisen
siirron keinoja teknologiatietoisuuden lisäämiseen tämän raportin tärkeimmiksi
osoittamilla alueilla.
• Teknologiatietämyksen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien osuutta koulutuksessa
kaikilla asteilla tulisi lisätä, ja teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia ja rakenteita
muuttavia vaikutuksia tulisi käsitellä opetuksessa.
• Suomessa toimii monia teknologian kehityksen asiantuntijaorganisaatiota. Jotta
Suomi olisi hyvin valmistautunut tarttumaan uusien radikaalien teknologioiden
mahdollisuuksiin, tulisi kehitystä seurata jatkuvasti ja systemaattisesti ja tätä varten
tulisi luoda yhteisiä avoimia alustoja.
Raportissa mahdollisiksi osoitetut laajat ja yhteiskunnan toiminnan perusteisiin ulottuvat muutokset nostavat esiin ajatuksen Kondratjevin syklien vaihtumisesta ja siihen normaalisti liittyvästä kriisiytymisestä. Raportti osoittaa haastajaregiimien kypsyvän nopeasti ja verrattain samanaikaisesti kohti mahdollista ja laajaa nykyrakenteiden murrosta. Aiemmat syklien vaihtumiseen liittyvät kriisit ovat kytkeytyneet globaalitasolla suuriin sotiin, talouden romahduksiin ja valtarakenteiden uudistuksiin. Näitä tunnusmerkkejä ja vaikutuksia tulisi selvittää laajemmin asian suuren vakavuuden vuoksi, koska mahdollisena on havaintojen
perusteella pidettävä, että kriisiytyminen tapahtuisi jo 2020-luvun kuluessa.
juttu 18.4.2018