Metron liityntäliikenteen haasteet ja muuta päätöksenteon taustaa valtuustossa 20.8.2018
Asian 4, Tapiolan Länsikorkeen asemakaavan ollessa käsittelyssä, Mari Anthoni kävi puhumassa leikkipuistojen ja muun muassa asukaspuistojen lakkauttamisesta. Anthonin toivomus tässä asiassa kuului: ”Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuus säilyttää Tornitason leikkipaikka jatkossakin Espoon kaupungin ylläpitämänä leikkipaikkana.”
Vuornos lisäsi: teknisessä lautakunnassa on 2015 hyväksytty leikkipaikkaohjelma. ”Tämän kanssa voidaan elää”.
Rossi puhui hisseistä, jotka ovat tärkeitä. Asukkaat tulevat valittamaan ja ”valituksen perusteita on”. Viljakainen yhtyi Rossin asiaan. Hyvä huomio, sillä väestö vanhenee koko ajan.
Markkula huomioi, että tekninen lautakunta voisi ottaa kantaa siihen, miten viedään eteenpäin leikkipuistoja, joita hoidetaan osittain talkootyönä. Anthoni kertoi tehneensä aloitteen aiheesta, mutta silloin kaupunki ei suhtautunut suopeasti (vastuukysymykset, jne.). Täytyy teknisen lautakunnan jäsenenä ottaa koppi asiasta ja ottaa asia ja leikkipaikkaohjelma esiin syyskuun kokouksessa! Itse kannatan kolmannen sektorin osallistumista.
Kohdassa 5 tuotiin kova pala purtavaksi Länsimetron ja sen liityntälinjaston aiheuttamista ongelmista ja niiden ratkaisusta.
Keskustelun aloitti Guzenina: bussi 104 jää Lauttasaareen, sen sijaan, että menee Kamppiin. ”HSL ei ymmärrä rooliaan ihmisten palvelijana”. 4 linjaa Suur-Espoonlahdesta saatiin sentään aikaan päättäjien toimesta.
Puheenvuoroja otettiin runsaasti ja kaikki, puoluekannasta riippumatta, olivat yhtä mieltä siitä, että riittävästi suoria bussilinjoja pitää saada, jotta liikkuminen tulee joustavammaksi ja matka-ajat lyhenevät. Ongelmia on erityisesti Latokaskessa ja Nöykkiössä, mutta myös muualla.
Tilaus- ja taksiliikennettä esitettiin myös yhtenä ratkaisuna, mikäli HSL ei toteuta asiakaslähtöisyyttä Espoon toivomalla tavalla. Toivoin itse puheenvuorossani vaativampia keskusteluja Espoon ja HSL:n johdon välillä. Toin myös esiin sen, että kehittyneissä metropoleissa on monenlaista julkista liikennettä: raiteita ja busseja. Ihmisten täytyy päästä kulkemaan optimaalisen nopeasti paikasta A paikkaan B!
Lähes kaikki toivomukset aiheesta hyväksyttiin yksimielisesti.
Kohdassa 7 sinänsä mielenkiintoinen valtuustoaloite pienydinreaktoreiden käytön tutkimisesta Espoon hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamiseksi herätti lyhyen keskustelun.
Ydinenergiaa puoltavia puheenvuoroja oli useita. Pienydinreaktoreissa on kuitenkin omat ongelmansa, kuten 5 kilometrin suojavyöhyke ja 20 kilometrin varautumisvyöhyke, joten kaupunkialueella toteuttaminen on toistaiseksi vaikeaa. Ilmeisesti tästä syystä Jukka Kilven toivomusesitys ”Valtuusto toivoo, että Espoo ei edistä ydinreaktoreiden rakentamista” voitti äänestyksessä. Omassa puheenvuorossani otin esiin geotermisen hankkeen (nyt kokeilu Otaniemessä) mahdollisena tulevaisuuden energiana ja aurinkopaneeleilla päällystetyt julkisivut. Aurinko on kuitenkin näillä leveysasteilla vain pieni osa hiilineutraalia ratkaisua.
Mika Heleniuksen valtuustoaloitteeseen uudesta avoimesta lukiosta ja nuorten korkeakoulupolusta kaupungin vastauksessa todettiin, että lukio-opetus on jo tällä hetkellä melko avointa, sillä kursseja voi valita muista lukioista.
Mika Heleniuksen ja Mia Laihon valtuustoaloite Laaksolahden urheilupuistoalueen kehittämiseksi herätti vain vähän mielenkiintoa, vaikka alueella oleva kuplahalli on ollut käyttökiellossa jo useita vuosia.
Espoon pohjoispuolellekin pitäisi saada vähän huomiota, ja lähialueilla (Laaksolahti, Jupperi, Järvenperä, Lippajärvi) asuu paljon perheitä, joissa on harrastavia lapsia ja vanhempia. Espoon Jääurheilun tuki ry kaavailee kuitenkin uutta jäähallia näillä näkymin Matinkylään.
Kaupungin vastauksessa todetaan, että liikuntatoimen johdolla käynnistetään yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimen kanssa koko kaupungin tasolla liikuntapaikkaselvitys (tämä päätettiin jo maaliskuussa 2017!), jossa Espoon urheilupuistoille haetaan niiden nykyisiin painospisteisiin ja vahvuuksiin nojautuen oma profiili, jota tuetaan urheilupuistokohtaisilla jatkokehityshankkeilla.
Laaksolahden urheilupuistosta tekee poikkeavan sen sijainti Pitkäjärven rannalla. Muista urheilupuistoista poiketen siellä on yleinen uimaranta, iso laituri, beach volley-kenttä sekä talvella avanto.