Talousarviossa painopiste koulutuksessa ja sivistyksessä – päätöksenteon taustaa valtuustossa 5.12.

11.12.2018Uutiset

Taustaa

Talouskasvu, parantunut työllisyys, sekä sopimuskorotukset kasvattavat vuoden 2019 verotulot yli 4 prosentin kasvuun vuoden 2018 ennusteeseen nähden. Kaupungin nettomenot kasvavat 4,7 prosentilla vuonna 2019. Kasvuun vaikuttavat palkkojen sopimuskorotukset, toiminta- ja tilakustannusten kasvu sekä joukkoliikenteen kuntaosuuden kasvu. Tavoitteena on saada nettomenojen kasvu tasaantumaan lähivuosina noin 2 prosentin tasolle. Kaupungin käyttötalouden tulos vahvistuu koko suunnitelmakauden, mutta se ei riitä kasvaneen investointiohjelman rahoittamiseen.

Kaupungin investointiohjelma on laadittu vuosille 2019 – 2030 ja se on yhteensä 3,2 miljardia euroa. Espoo on käynnistänyt Koulut kuntoon- ohjelman, jolla varmistetaan kouluille ja päiväkodeille terveet ja toimivat tilat. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat koulu- ja päiväkotitiloja ja niiden korjauksia yhteensä 1,1 miljardilla eurolla seuraavan 12 vuoden aikana.

Espoo investoi infrastruktuurin kehittämiseen 1,1 miljardia euroa 12 vuoden aikana. Investoinnit sisältävät Raide- Jokerin, metron kehityskäytävän, aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Koko Espoo- konserni investoi vuonna 2019 lähes 800 miljoonalla eurolla ja Länsimetron jatkeen rakentamisen aikana vuosina 2019-2023 vielä yhteensä 3,4 miljardilla eurolla.

Kaupungin investoinneista pystytään rahoittamaan tulorahoituksella 68 prosenttia vuonna 2019 ja noin 88 prosenttia taloussuunnitelmakaudella. Kaupungin lainakanta kasvaa 120 miljoonalla eurolla vuonna 2019 ja koko taloussuunnitelmakaudella yhteensä 289 miljoonalla eurolla.

Valtuuston talousarviokokouksessa 5.12. 2018 hyväksyttiin vuoden 2019 talousarvio ja taloussuunnitelma

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä painotti alkupuheenvuorossaan Espoon kasvutarinaa, sen jatkumista ja talouden suunnittelua kasvun pohjalta. Vuonna 2050 Espoossa arvioidaan olevan n. 400 000 asukasta ja tähän varaudutaan kestävällä investointiohjelmalla. Kasvavan kaupungin talous on tiukilla, kaupunki velkaantuu, mutta velkaantuminen tulee pitää hallinnassa ja pitää huolehtia, että velkaantuminen myös taittuu. Kaupunginjohtaja painotti, kuten säännöllisesti aiemminkin, valtionosuusjärjestelmän raskautta kasvukaupungin taloudelle. Espoo tukee vuosittain 200 miljoonalla eurolla valtionosuuksina muiden Suomen kuntien taloutta. Tämä on epäoikeudenmukaista ja asettaa Espoon talouden kasvukaupunkina lujille. Lisäksi kaupunginjohtaja toi puheenvuorossaan esille ulkomaalaisen väestön määrän kasvun tulevina vuosina sekä panostukset kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen. Palvelujen osalta hän totesi, että espoolaiset ovat keskimäärin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin ja että kaikkien Espoon kaupungin tuottamien palveluiden kehittämisen lähtökohtana on asiakaslähtöinen kehittäminen.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti valtuustoryhmän pj., kaupunginvaltuutettu Henrik Vuornos.

Vuornos totesi, että Kokoomus on tyytyväinen ” Sivistysbudjettiin” ja saavutettuun laajamittaiseen sopuun. Budjettisovussa olivat kaikki mukana lukuun ottamatta perussuomalaisia.

Vuornos painotti, että neuvottelutulos, joka lisää kaupungin käyttömenoja 6,3 miljoonaa ja investointeja 0,3 miljoonaa euroa on kohtuullinen, mutta on kuitenkin huomattava, että Espoon menokasvu on taloudellisen kestävyyden rajamailla, eikä huoli helpottanut budjettineuvotteluissa. Yhteensä menokasvu tulevalle vuodelle on noin 6 prosenttia, joka on pitkällä aikavälillä kestämätön taso.

Vaikka menokasvu on suurta, ryhmien sopimat panostukset ovat kuitenkin Kokoomuksen mielestä poikkeuksellisen järkeviä ja hyviä. Ehdoton painopiste on koulutuksessa ja sivistyksessä, kuten sivistyskaupungissa kuuluukin.

Yhteensä lisäyksistä noin 5 miljoonaa euroa eli 80 prosenttia menee sivistykseen. Espoo kokeilee Kokoomuksen valtakunnallisesti esittämää kaksivuotista maksutonta esiopetusta lukuvuonna 2019-2020. 20 viikoittaisen tunnin maksuttoman esiopetuksen laajentaminen jo 5-vuotiaisiin on merkittävä mahdollisuuksien tasa-arvoa parantava teko. Se tasaa lasten kouluvalmiuksia ja tukee erityisesti niitä, jotka tukea tarvitsevat.

Tämän ohella merkittävät panostukset tehtiin opetuksen tuntiresurssin säilyttämiseen sekä Espoo-lisän muutosten pienentämiseen. Englannin kielen opetukseen lisättiin myös yksi vuosiviikkotunti, mikä on kansainvälistyvässä maailmassa erinomaisen tärkeää. Panostukset opetuksen tuntiresursseihin pitävät huolta siitä, että Espoo on sivistyskaupunki, jossa opetukseen todella panostetaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa painopiste on selkeästi ongelmien ennaltaehkäisyssä. Erityinen huomio kiinnitettiin lasten ja nuorten mielenterveysongelmien helpottamiseen palvelujen saatavuuden parantamisena. Lisäksi panostetaan vammaisten ja ikäihmisten palvelujen saatavuuden parantamiseen.

Kokoomus iloitsee, että myös panostukset kulttuuriin ja liikuntaan ovat mukana budjetissa. Budjettiin lisättiin summat varhaiskasvatuksen ja kulttuurin LAKU-yhteishankkeen jatkumiselle, museoiden kokoelmakeskukselle eli WEEGEE-talossa toimivien museoiden varastotiloihin sekä Laaksolahden urheilupuiston suunnitteluun.

Laaksolahden urheilupuiston kehittäminen saadaan myös vihdoin liikkeelle. Jäähalli on seissyt kohta vuosikymmenen tyhjänä. Nyt tähän on varattu resurssi, jolla saadaan uudistaminen liikkeelle.

Lisäksi liikuntapaikkojen perusrahoitusta parannettiin, vaikka edelleenkin sinne kohdistuu säästöjä suhteessa kuluvan vuoden rahoitukseen.

 

Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen

Tutustu talousarvioon

 

Ota kantaa