Valtuustossa 21.1. paljon puhetta, yksi tärkeä päätös: JÄRVI ESPOON KESKUKSEN KESKELLE

Valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti kehitämme kaupunkiamme verkostokaupunkina. Yksi merkittävä askel kestävän kehityksen täytäntöönpanossa otettiin valtuustossa, kun Kirkkojärven asemakaavamuutos hyväksyttiin – vieläpä yksimielisesti. Kuten puheessani korostin, kyse on alueen (siis Tuomiokirkon ja nykyisen hallinnollisen keskuksemme) vuosisataisen historian kunnioittamisesta ja hyväksikäytöstä kehittäessämme modernia kaupunkikeskusta.

Euroopassa ja globaalistikin on kaupunkien keskustarakenteiden sisällä kymmeniä ja jopa satoja kooltaan suuria mutta keinotekoisia vesiaihioita ja jopa järviä. Nyt me Espoossa toteutamme osaksi Espoonjokea tämän Kirkkojärven. Nythän sitä saadaan nauttia vain lyhyen tulva-ajan pääasiassa lumien sulaessa keväisin. Pysyvää Kirkkojärveä on jo vuosia pidetty mahdollisuutena lisätä aluekeskuksen elämisviihtyisyyttä ja vetovoimaa.

Kaupunginhallituksen jaostossa on liki vuosikymmen sitten hyväksytty linjaukset ja visio alueelle ”Espoon keskus”. Nyt tämä on syytä ajantasaistaa tulevien vuosien ja vuosikymmenten suunnittelun ja rakentamisen ohjeeksi.

Siis millainen tulevaisuus?

Espoon keskus on minun ja Kokoomuksen visiossa useiden neliökilometrien vetovoimainen asuin- ja työpaikka-alue. Nyt meillä on jo valtuuston päätökset, että aluetta leimaava virastokeskus osin puretaan ja alue laajennetaan yhtenäisellä toteutuksella aina Lommilan monipuoliseen kaupalliseen keskittymään asti. Valtuusto on jo linjannut Espoolaisten talo tavoitteet purettavan virastotalon sijaan. Vanhan ja pian purettavan kaupungintalon tuntumaan rakennetaan jo uusia asuntoja. Paljon myös säilytetään, kuten vanha kauppalantalo.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos haluaa vauhtia Espoon keskuksen positiiviselle muutokselle.  Hän lupaa jatkaa toimintaansa valtion rahakirstun vartijoiden kanssa, jotta kaupunkirata lopultakin saadaan rakenteille. Lisäksi kaupunki tekee koko tälle laajalle keskusta-alueelle asemakaavat korkeatasoisine toteutussuunnitelmineen sekä tarpeelliset joukkoliikennettä painottavat liikenne- ja liikkumisreitit. Näiden rakentamisten maankäyttömaksuista ja maanmyynnistä saamme myös tarvittavat miljoonat eurot, joilla Kirkkojärvi toteutetaan.

Tämän Kirkkojärven asemakaavan lisäksi käsittelimme valtuuston tässä kokouksessa useita henkilövalintoja sekä viisi valtuustokysymystä. Aiheet vaihtelivat koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta ja ympäristöterveyden edistämisestä vammaispalveluihin, terveydenhuollon ajanvarauksen parantamiseen ja koulunkäyntiavustajien aseman parantamiseen.

Keskustelujen innoittaman hyväksyimme myös runsaasti toivomuksia. Yksimielisen tuen valtuustolta sai mm. Veera Ruohon esittämä toivomus Espoon eri alueiden tasapainoisesta kehittämisestä ”päiväkoti-ikäisten ja koululaisten liikenneturvallisuutta lisätään kevyenliikenteenväylillä myös Pohjois-Espoossa alueilla, joista puuttuu jalankulku- ja pyöräväylät.”