Tarkastuslautakunnan näkemys osavuosikatsaukseen – Valtuuston kokous 18.11.2019
Valtuuston kokouksessa käsiteltiin mm.:
Vuoden 2019 kolmas osavuosikatasaus
Ensimmäisen puheenvuoron käytti Tarkastuslautakunnan pj. Paula Viljakainen (Kok).
Viljakainen tähdensi puheenvuorossaan Espoon kaupungin talouden vaikeaa tilannetta.
Osavuosikatsauksessa ennakoidaan vuoden 2019 vuosikatteeksi muodostuvan 152,5 milj. euroa, mikä alittaa muutetun talousarvion 54,3 milj. eurolla.
Tarkastuslautakunnan arviointi
Kaupungin talous on epätasapainossa. Verotuloja kertyy vuonna 2019 huomattavasti talousarviossa ennakoitua vähemmän. Osavuosikatsauksessa syiksi on esitetty talouskasvun hidastuminen ja verohallinnon uudistuksista johtuvat viiveet verotulojen kertymässä. Samanaikaisesti kaupungin käyttömenot ja mittavan investointiohjelman aiheuttamat poistot sekä lisäpoistot ja arvonalentumiset ovat kasvaneet merkittävästi. Tuloksen ennakoidaan painuvan huomattavan alijäämäiseksi. Espoon väestömäärän nopea kehitys sekä palvelu- ja investointitarpeiden kasvu edellyttävät kaupungin toiminnoilta lisääntyvää tuottavuutta ja tehokkuutta.
Puheenjohtaja nosti esiin työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset, ns. sakkomaksut, ovat edellisvuotta korkeammalla tasolla ja ylittänevät ennusteen mukaan talousarvion 2,5 milj. eurolla. Yli tuhat päivää työttömänä olleiden määrä on kasvanut edelleen. Vuoden 2019 aikana suunniteltujen työllisyyspalveluiden toimenpiteiden saaminen täysimääräisesti käyttöön auttaisi alentamaan kuntaosuuskustannuksia.
Tarkastuslautakunnan suositukset
Kaupungin tulee noudattaa päätettyjä talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden strategisia linjauksia talouden tasapainon saavuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella.Tuottavuuden kehittämiseksi ja taloustilanteen korjaamiseksi vaadittavat toimenpiteet on tunnistettava ja käynnistettävä viipymättä.
Viljakainen korosti, että työllisyyspalvelujen on kehitettävä ja jatkettava työllistämistä edistäviä toimenpiteitä, joiden seurauksena kuntaosuuskustannuksia saataisiin alennettua ja työllisyysmäärärahat paremmin kohdennettua työllisyyden lisäämiseen.
Työllisyystilanteesta Viljakainen nosti esille mm. seuraavaa: Työllisyystilanne ja työmarkkinatuen kuntaosuuskustannusten kehityksestä: Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli elokuun lopulla 2 309 avointa työpaikkaa, mikä oli 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Elokuun lopussa työttömyysaste Espoossa oli 7,9 prosenttia, mikä oli edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 11 282. Valtakunnallisten ennusteiden mukaan työttömien määrän lasku on hidastumassa tai jopa taittumassa ensi vuoden aikana.
Espoon työmarkkinatuen kuntaosuuskustannusten ennustetaan nousevan 20,5 milj. euroon, mikä ylittäisi talousarvion 2,5 milj. eurolla. Tiedot tarkentuvat loppuvuoden aikana. Vuoden 2018 toteutuma oli 19,9 milj. euroa.
Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi
Valtuusto on asettanut talousarviossa toimialoille 39 sitovaa tulostavoitetta. Tulostavoitteiden toteutumistilanteesta on raportoitu toimialojen tuloskorteissa. Osavuosikatsauksessa on arvioitu 22 tulostavoitteen toteutuvan. Valtuustolta haetaan poikkeamaa 15 tulostavoitteelle, joiden on raportoitu jäävän toteutumatta. Lisäksi kahden tulostavoitteen toteutuminen voidaan arvioida vasta myöhemmin.
Tarkastuslautakunnan arviointi
Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa valtuuston päättämään suuntaan. Tulostavoitteiden raportointia on kehitetty lisäämällä lähtöarvot osaan tavoitteista. Lähtöarvotieto selkeyttää ja konkretisoi tulostavoitetta ja sen mittareita/arviointikriteerejä. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutumatta on jäämässä 15 tulostavoitetta ja kahdeksan tulostavoitteen toteutumiseen liittyy vielä epävarmuutta tai toteutumista ei voitu puuttuvien tietojen vuoksi kattavasti arvioida. Tulostavoitteista osa on erittäin haastavia, ja niiden toteuttamista ja seurantaa tulee jatkaa koko valtuustokauden ajan, jotta asetetut valtuustokauden tavoitteet toteutuvat.
Tarkastuslautakunta antaa arvionsa kaikkien tulostavoitteiden toteutumisesta arviointikertomuksessaan vuodelta 2019.
Tarkastuslautakunnan suositus
Tulosyksiköiden on tehtävä koko talousarviovuoden ajan toimenpiteitä asetettujen sitovien tulostavoitteiden toteuttamiseksi, jotta varmistetaan toimintojen kehittyminen valtuuston päätösten mukaisesti.
Tilapäisen valiokunnan asettamista valmistelemaan valtuustolle sosiaali- ja terveyslautakunnan ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan erottamista.
Päätös: Valtuusto päätti asettaa valiokunnan valmistelemaan valtuustolle sosiaali- ja terveyslautakunnan ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan erottamista. Valtuusto valitsi tilapäiseen valiokuntaan kymmenen (10) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajaksi valittiin Henrik Vuornos (kok).
Taustaa:
Valtuustokauden aikana on kaksi lautakunnan jäsentä vaihtanut valtuustoryhmää, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Arja Ryynänen Keskustasta Kokoomuksen ryhmään ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Mika-Erik Walls Sosiaalidemokraateista Vasemmistoliiton ryhmään.
Valtuustolle on tehty aloite, jossa vaaditaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tulee erottaa, koska sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Arja Ryynänen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Mika-Erik Walls eivät nauti valtuuston luottamusta. Lisäksi aloitteessa vaaditaan, että valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan asettamista asian valmistelemiseksi.
Tilapäinen valiokunta valmistelee valtuustolle esityksen, miten em. tilanteissa tullaan toimimaan. Saavatko lautakunnan jäsenet pitää paikkansa vai valitaanko heidän tilalleen uudet jäsenet. Koska yksittäisiä jäseniä ei voi erottaa lautakunnasta, tulee koko lautakunta erottaa ja valita uudet jäsenet, mikäli valiokunta päätyy siihen, että luottamustoimet jaetaan ryhmien vaalitulosten mukaan.
Kuntalaki määrittää kuitenkin, että luottamustehtäväpaikat ovat henkilökohtaisia.
Jäämme odottamaan, miten valiokunta tulee tulkitsemaan kuntalakia.
Kristiina Mustakallio
kaupunginvaltuutettu (Kok)
Kiitos kirjoituksestasi. Onpa ikävää luettavaa, että Espoon kaupungin talous on noin epätasapainossa.
onko alijäämäisyys korjattu vuoden 2020 talousarviossa ja ovatko kaikki rahastot jo käytetty loppuun.
olisi aina hyvä olla tietoja myös edellisiltä vuosilta mihin lukija voi verrata tilannetta. Esim.
lainat per henkilö vuosittain ja niiden kehittyminen.
Sinikka Kontio-Alanen