Espoon valtuuston laaja enemmistö hyväksyi yleiskaavan: Pohjoisosien pientalorakentaminen eteni viimeinkin
Espoon kaupunginvaltuusto sai jo yli kaksi valtuustokautta jatkuneen urakkansa valmiiksi puolenyön jälkeen maanantai-iltana. Ja samalla Pohjois-Espoon kuntalaiset saivat viimeinkin yli 10 vuoden odotuksen jälkeen tulevaisuutensa tueksi ja perustaksi uuden yleiskaavan.
Päätös syntyi useiden äänestysten jälkeen selkein numeroin, kun useat palautusesitykset oli ensin hylätty ja lopulta kaupunginhallituksen esitys voitti kaksi erilaista hylkäysesitystä, ensin äänin 50-18 ja sitten 52-5.
Vähemmistönä olivat useissa äänestyksissä vihreät ja osassa äänestyksiä heitä tukivat Espoon valtuuston pienryhmät liberaalit, sininen tulevaisuus, perussuomalaiset ja myös vasemmistoliitto. Tällä yleiskaavaratkaisulla on siis kuntalaisia edustavien luottamushenkilöiden vahva tuki.
ESPOON suunnitelmat ovat herättäneet suurta mielenkiintoa kuntalaisissa, sillä pientalotonteista on huutava puute ja nyt uuden yleiskaavan saaneet alueet ovat olleet käytännössä liki täydellisessä rakennuskiellossa. Pohjoinen Espoo on harvaan asuttua pientalovaltaista aluetta. Kymmenisen vuotta sitten pysäytetty asemakaavoitus voi nyt lopultakin jatkua ja kyläalueiden tulevaisuus näyttää nyt valoisalta – rakentamaankin voi päästä jo muutamien vuosien kuluttua. Näin Espoo vastaa korona-aikana voimistuneisiin kuntalaistoiveisiin.
Tämän päätöksen seurauksena käynnistyvät myös Kalajärven ja Viiskorven paikalliskeskusten kehitys sekä asukkaiden tarvitsemien palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien parannussuunnittelu ja myös toteutustoimet. Kaupunginhallitus on jo ohjeistanut jatkosuunnittelun siten, että tiivistyvät pientalokylät ja kaupunkipientaloalueet toteutetaan kunnianhimoisilla kestävän kehityksen käytännöillä. Espoo aikoo tältäkin osin olla kaupunkikehityksen uusien ratkaisujen edelläkävijä.
Yleiskaava merkitsee nykyisten haja-asutusalueiden tiivistymistä sekä samalla auttaa kaupunkia lisäämään moninkertaiseksi pientalorakentamisen mahdollisuuksia. Toteutus painottaa yhtenäisiä energiaratkaisuja, rakennusten suunnitelmallista yhteistuotantoa, kylätaloja palveluille ja työtiloille ja muita hiilineutraalin kehityksen vaatimia uusia ratkaisuja. Luontoalueet säilyvät ja suojelualueita lisätään merkittävästi entiseen yleiskaavaan verrattuna samalla, kun pääkaupunkiseudulle tarjoutuu pientaloissa asumisen mahdollisuus noin 30 000 uudelle asukkaalle. Aikajänne tässä kehityksessä on vuoteen 2050.
YLEISKAAVA kyettiin hyväksymään alkuperäistä yli puolta Espoota koskevaa aluetta suppeampana. Kaavasta irrotettiin jo aiemmissa käsittelyvaiheissa Myntinmäen aseman alue ja osia Histan pohjoispuolelta sekä Espoon keskus ja sitä ympäröivät asuinalueet. Kuitenkin myös näiden alueiden näköalat ovat selkeytyneet, sillä kaupunginhallitus on ohjeistanut jatkosuunnittelun.
Näistä Myntinmäkeen ja Histaan liittyvät rajaukset tehtiin, jotta uudenmaakuntakaavan tultua lainvoimaiseksi sen vaikutukset voidaan ottaa huomioon. Espoon keskuksen ympärillä olevien pientaloalueiden asukkaat jättivät niin paljon alueidensa tiivistämistä vastustavia muistutuksia, että kaupunginhallitus antoi näiden osalta jatko-ohjeet tehdä tarkemmat täydennysrakentamissuunnitelmat pientaloalueiden luonne säilyttäen vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Asukkaat saivat tahtonsa läpi. Tämä edellyttää suunnitelmien tarkistusta, uudelleen käsittelyä ja uudelleen nähtäville asettamista.
MERKITTÄVIMPIÄ muutoksia nyt osittain hyväksytty pohjois- ja keskiosien yleiskaava tuo Kalajärvelle ja Viiskorpeen. Kalajärvi vahvistuu pieneksi maakunnalliseksi keskukseksi. Sinne ja sen lähialueiden kyliin tulee yleiskaavan mukaan täydennysrakentamista noin 5 000 uuden asukkaan verran. Viiskorveen tulee pienehkö kerrostalorakentamisen paikalliskeskus. Se ja sen lähialueille rakentuvat kaupunkipientaloalueet tuovat tullessaan noin 8 000 uutta asukasta nyt päätettyjen kaavamääräysten ja kehittämissuositusten mukaisesti pääasiassa kaupunkimaisina pientaloalueina, joiden toteuttamisessa edistetään puun käyttöä rakennusmateriaalina. Nyt hyväksytty yleiskaava mahdollistaa kaikkiaan noin 40 000 uutta asukasta ja noin 7 000 uutta työpaikkaa Espooseen. Tarkemmin kaikki nämä asukas- ja työpaikkamäärät sekä rakentamismahdollisuudet ratkaistaan vasta asemakaavoituksessa.
Yleiskaava vahvistaa myös Turun tunnin junan linjauksen. Histan juna-aseman ympäristöön leviävä uusi kaupunginosa toisi alueelle arviolta 15 000 uutta asukasta. Myntinmäen asemaan varaudutaan, mutta sen tarkempi ohjeistus voidaan tehdä vasta kun maakuntakaava on lainvoimainen. Aseman toteuttaminen vaatisi noin 10 000 uuden asukkaan asuinaluetta aseman läheisyyteen.
