Vaikea päätös, tärkeä tavoite

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta teki torstaina päätöksen Espoon liikunnan avustusuudistuksesta. Päätös ei ollut helppo.

Kuluneiden viikkojen aikana kävimme lautakunnassa paljon keskusteluja yli puoluerajojen. Kuulimme myös seurojen näkemyksiä, huolia ja toiveita. Moni seura nosti esiin perusteltuja kysymyksiä siitä, miten uudistus vaikuttaa seuratoimintaan, harrastamisen kustannuksiin, tavoitteelliseen urheiluun sekä valmennuksen resursseihin.

Nämä huolet olivat myös minun mielessäni päätöstä tehdessä.

Valmistelun aikana käytiin keskustelua niin seurojen, viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöidenkin kesken. Luottamushenkilöiden tehtävänä oli arvioida esitystä kokonaisuutena eri näkökulmista, punnita uudistuksen hyötyjä ja mahdollisia riskejä sekä tehdä lopullinen päätös.

Haluan myös kiittää koko lautakuntaa rakentavasta keskustelusta ja yhteistyöstä. Asiaa käsiteltiin aidosti yli puoluerajojen, näkemyksiä kuunneltiin ja erilaisia vaihtoehtoja pohdittiin huolellisesti. Meillä on mielestäni erittäin hyvä lautakunta kasassa. Kiitos myös lautakunnan puheenjohtajalle Helena Tiitiselle sekä liikuntapalveluiden viranhaltijoille valmistelutyöstä, keskusteluista ja siitä, että esitystä tarkennettiin matkan varrella saadun palautteen perusteella.

Uudistuksen tavoite on kuitenkin tärkeä. Espoo-tarinassa on linjattu, että jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus mieluisaan harrastukseen eikä harrastamisen hinta saa muodostua esteeksi liikkumiselle. Tähän tavoitteeseen myös avustusuudistuksella pyritään.

Samalla on tunnistettava, että harrastamisen hintakehitys on eriytynyt jo pitkään. Joissakin lajeissa kustannukset ovat nousseet merkittävästi, mikä vaikuttaa lasten ja nuorten mahdollisuuksiin osallistua harrastustoimintaan. Tähän haasteeseen uudistuksella pyritään vastaamaan.

Valmistelun aikana viranhaltijat kävivät keskustelua seurojen kanssa. Espoossa toimii noin 300 seuraa, joista noin 80 hakee liikunnan avustuksia. Seuroille suunnattuun kyselyyn vastasi 15 seuraa. Lisäksi valmistelun aikana käytiin keskusteluja seurojen kanssa, ja palautteen perusteella esitystä tarkennettiin ennen päätöksentekoa.

Yksi keskustelun keskeisistä havainnoista oli myös se, että seurat ja lajit ovat hyvin erilaisia. Yhdessä lajissa suurimmat kustannukset syntyvät olosuhteista, toisessa valmennuksesta ja kolmannessa kilpailutoiminnasta. Myös seurojen koko, toimintatavat ja lähtökohdat vaihtelevat suuresti. Siksi mikään yksittäinen avustusmalli ei voi täydellisesti huomioida kaikkia tilanteita. Juuri tämän vuoksi kompromissien tekeminen ei ollut helppoa.

Lautakunnassa käytyjen keskustelujen seurauksena päätökseen lisättiin myös kirjauksia uudistuksen vaikutusten seurannasta sekä seurojen osallistamisesta jatkokehittämiseen. Tämä oli minulle tärkeää.

Koska kyseessä on merkittävä uudistus, vaikutuksia täytyy arvioida avoimesti ja luotettavan tiedon pohjalta. Seurannassa tarkastellaan muun muassa harrastajamäärien kehitystä, edullisemman harrastamisen ryhmien määrää, harrastusmaksujen muutoksia, tavoitteellisesti harrastavien lasten ja nuorten määrää, henkilöstö- ja valmennusresursseja sekä lasten, nuorten, vanhempien ja seurojen kokemuksia uudistuksen vaikutuksista.

Keskusteluissa nousi esiin erityisesti kysymys siitä, miten uudistus vaikuttaa tavoitteellisesti harrastaviin lapsiin ja nuoriin. Tätäkin tullaan seuraamaan. Lisäksi pidän tärkeänä, että seurataan seurojen näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista seuratoiminnan laatuun, harrastamisen kustannuksiin eri harrastamisen muodoissa sekä valmennuksen laatuun ja resursseihin.

Lopulliseen ratkaisuun vaikutti myös se, että uudistus toteutetaan portaittain kolmen vuoden aikana. Lautakunnalle esitettyjen laskelmien mukaan, mikäli seura ei tee toimintaansa muutoksia uudistuksen seurauksena, avustuksen perusosan muutoksen vaikutus harrastajan kokonaiskustannuksiin olisi ensimmäisenä vuonna keskimäärin noin 40 senttiä kuukaudessa. Kolmen vuoden siirtymäajalla vaikutus olisi enimmillään noin 1,5 euroa kuukaudessa harrastajaa kohden. Kyseessä on keskimääräinen laskennallinen arvio, joten yksittäisten seurojen tilanteissa voi olla pientä vaihtelua.

Nämä luvut eivät poista seurojen esittämiä huolia, mutta ne olivat osa kokonaisuutta, jota päätöstä tehdessä arvioitiin.

Pidän tärkeänä, että liikunnan pariin löytyy mahdollisimman monelle oma polku. Osa haluaa harrastaa kerran viikossa kavereiden kanssa, osa tähtää tavoitteellisesti huipulle. Molemmat polut ovat arvokkaita. Tavoitteena on, että erilaiset harrastuspolut säilyvät jatkossakin mahdollisimman hyvinä. Kaikki lapset eivät tavoittele huippu-urheilua, eikä tarvitsekaan. Samalla on tärkeää, että myös niille lapsille ja nuorille, jotka haluavat edetä tavoitteellisesti, löytyy jatkossakin toimiva polku. Lopulta kaikkein tärkeintä on kuitenkin sytyttää kipinä elämänmittaiseen liikkumiseen ja liikunnan iloon.

Keskusteluissa nousi esiin myös avoimuuden merkitys. Seurat ovat toivoneet pitkään lisää läpinäkyvyyttä avustusten jakoperusteisiin. Uudistus tuo tätä avoimuutta laskennallisten kriteerien ja selkeämpien avustusperiaatteiden kautta. Toivottavasti se näkyy tulevaisuudessa myös harrastamisen kustannusten muodostumisessa entistä läpinäkyvämmin. Avoimuutta toivottiin myös seuroilta saadun palautteen käsittelyyn ja vaikutusten arviointiin, ja näissäkin on tärkeää jatkaa kehittämistä.

Yhtä tärkeää on osallisuuden kokemus. Vaikka kaikkia näkemyksiä ei voida toteuttaa, on tärkeää, että seurat kokevat tulevansa kuulluiksi. Tämän vuoksi pidän hyvänä, että vaikutusten seurannassa kerätään palautetta myös seuroilta, harrastajilta ja huoltajilta. On tärkeää, että seuroilla on myös jatkossa aito mahdollisuus kertoa kokemuksistaan ja näkemyksistään sekä vaikuttaa uudistuksen jatkokehittämiseen.

Jos uudistus lisää yhteistyötä seurojen välillä, mahdollistaa uusien harrastusryhmien syntymisen ja auttaa yhä useampaa lasta ja nuorta löytämään liikunnan pariin, olemme edistäneet sitä tavoitetta, jonka vuoksi uudistusta lähdettiin alun perin tekemään. Samalla meidän tulee olla valmiita tarkastelemaan mallia uudelleen, mikäli seuranta osoittaa siihen tarvetta.

Kiitän kaikkia seuroja, jotka ovat osallistuneet keskusteluun ja tuoneet näkemyksiään esiin. Vaikka näkemykset eivät kaikilta osin ole yhteneviä, yhteinen tavoite on selvä: mahdollisimman moni lapsi ja nuori mukaan liikunnan ja harrastamisen pariin.

Nyt tärkeintä on varmistaa, että myös käytännön vaikutuksia seurataan huolellisesti ja että päätöksenteossa ollaan valmiita oppimaan matkan varrella. Samalla on tärkeää antaa seuroille mahdollisuus sopeutua muutoksiin. Vaikutuksia tulee seurata huolellisesti, mutta toimintaympäristön tulee olla myös riittävän ennakoitava.

Karoliina Mäkäräinen
Kaupunginvaltuutettu