Turvallisen yhteiskunnan perustaa rakennetaan luokkahuoneissa
Julkaistu Helsingin Sanomat 9.8.
Oppimistuloksia mitataan säännöllisesti. Yhtä tärkeä kysymys on, kuinka hyvin onnistumme kasvattamaan lapsia kantamaan vastuuta, kunnioittamaan muita ja toimimaan vastuullisina yhteiskunnan jäseninä.
Suomessa kannetaan aiheellista huolta oppimistulosten heikkenemisestä, työrauhan haasteista, nuorten pahoinvoinnista ja kouluissa tapahtuvasta väkivallasta. Ratkaisuja etsitään lisärahoituksesta, uusista toimintamalleista ja lainsäädännöstä. Samalla jää liian vähälle huomiolle yksi perustavanlaatuinen kysymys: miten rakennamme turvallista yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä?
Turvallinen yhteiskunta alkaa kasvatuksesta. Koulun tehtävä ei ole vain opettaa matematiikkaa, kieliä tai historiaa. Sen tehtävä on myös kasvattaa vastuullisia kansalaisia. Sivistys näkyy siinä, miten kohtelemme muita, kannamme vastuun teoistamme ja toimimme yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
Työrauha on oppimisen tärkein edellytys. Jos opettajan työpäivä kuluu yhä useammin järjestyksen ylläpitämiseen, se vie aikaa pois opetuksesta. Samalla oppilaat menettävät mahdollisuuksia oppia. Turvallinen koulu rakentuu yhteisistä pelisäännöistä, vastuunkannosta ja keskinäisestä kunnioituksesta.
Koti on useimmille lapsille ensimmäinen paikka, jossa opitaan vastuuta ja toisten kunnioittamista. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu kasvatuksesta. Kaikilla lapsilla lähtökohdat eivät kuitenkaan ole samanlaiset. Siksi koulun kasvatustehtävä on tärkeä. Se ei korvaa kotia, mutta se voi tukea lasta ja vahvistaa niitä arvoja ja taitoja, joita jokainen tarvitsee kasvaakseen vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi.
Koulussa opitaan myös elämään yhteisten pelisääntöjen mukaan. Jokainen koulupäivä opettaa kuuntelemaan toisia, ratkaisemaan ristiriitoja ja ottamaan vastuuta omasta toiminnasta.
Turvallinen yhteiskunta alkaa kasvatuksesta.
Kouluissa kohdataan yhä monimuotoisempia taustoja. Siksi on entistä tärkeämpää, että yhteiset pelisäännöt ovat selvät kaikille. Suomessa yhteiset pelisäännöt koskevat kaikkia. Ne eivät riipu siitä, onko ihminen syntynyt Suomessa vai muuttanut tänne myöhemmin. Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti, mutta myös velvollisuus kunnioittaa suomalaisen yhteiskunnan lakeja, sääntöjä ja perusarvoja.
Suomen vahvuus on korkea luottamus. Se rakentuu kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja muissa yhteisöissä, joissa lapset oppivat, että vapauteen kuuluu myös vastuu.
Kasvatus ei ole vain koulutuspolitiikkaa. Se on myös turvallisuuspolitiikkaa. Kun lapsi oppii ratkaisemaan ristiriitoja, kunnioittamaan muita ja kantamaan vastuun omista teoistaan, hän vahvistaa samalla koko suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.
Siksi koulutuspolitiikassa olisi syytä tarkastella oppimistulosten rinnalla nykyistä enemmän myös työrauhaa, kodin ja koulun yhteistyötä sekä sitä, kuinka hyvin onnistumme kasvattamaan vastuullisia kansalaisia.
Kun keskustelemme Suomen turvallisuudesta, meidän kannattaa katsoa myös luokkahuoneisiin. Turvallisen yhteiskunnan perustaa rakennetaan siellä joka päivä.
Ari-Pekka Hokkanen
ensihoitopäällikkö, kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen, Espoo