Miten oppimisen tuki ja erityisluokat toteutuvat Espoossa?
Inkluusio, erityisopetus ja koulujen työrauha ovat nousseet viime päivinä jälleen keskusteluun. Uutisissa on kuvattu tilanteita, joissa lähikouluissa kohdataan hyvin erilaisia ja osin vaativia tuen tarpeita, mutta käytössä olevat tukimuodot tai resurssit eivät aina vastaa niihin.
Nämä kokemukset on syytä ottaa vakavasti. Koulun arjen tuntevat parhaiten ne ihmiset, jotka työskentelevät siellä joka päivä.
Halusin samalla selvittää, mitä Espoossa tällä hetkellä on erityisopetuksesta päätetty ja miten kaupunki itse kuvaa nykyistä järjestelmää. En itse toimi kasvun ja oppimisen lautakunnassa, koska työskentelen opettajana Espoossa, mutta olen keskustellut aiheesta lautakunnan jäsenten kanssa. Lisäksi olen käynyt läpi kaupungin ajantasaisia verkkosivuja, päätöksiä ja valtuustokysymysten vastauksia.
Niiden perusteella erityisluokat eivät ole Espoosta poistuneet, mutta niiden rakennetta on muutettu.
Valtakunnallinen oppimisen tuen uudistus tuli voimaan elokuussa 2025. Aiemmasta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen mallista luovuttiin. Tukea järjestetään nyt ensisijaisesti ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa oppilaskohtaisin tukitoimin. Oppilaskohtainen tuki voi tarkoittaa esimerkiksi erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta muun opetuksen yhteydessä, pienryhmässä tai erityisluokassa.
Espoossa iso muutos on ollut muun kuin vaativan tuen painopisteen siirtäminen alueellisista erityisluokista oppilaiden lähikouluihin. Kaupunki toteaa omilla sivuillaan, ettei suomenkielisessä perusopetuksessa erityisluokkia ole tarkoitus uudistuksen myötä vähentää, vaan lähikoulut perustavat koulukohtaisia erityisluokkia oppilaiden tarpeiden mukaan. Vaativan tuen opetus järjestetään edelleen keskitetyissä erityisluokissa.
Kaupunginhallituksen maaliskuussa 2026 käsittelemässä valtuustokysymysvastauksessa todetaan lisäksi, ettei alueelliselta erityisluokalta lähikouluun siirtymisen ole tarkoitus tarkoittaa siirtymistä isoon yleisopetuksen ryhmään. Tukea voidaan järjestää esimerkiksi erityisopettajan opetuksena, pienryhmässä tai erityisluokassa.
Oleellinen kysymys onkin, pystytäänkö näitä vaihtoehtoja käyttämään kouluissa siinä määrin kuin tarvetta on.
Kaupungin saman vastauksen mukaan noin 190 miljoonan euron opetuksen järjestämisen budjetista oppimisen tukeen ja tarvittaessa lähikoulujen erityisluokkien perustamiseen kohdennetaan laskennallisesti noin 64,4 miljoonaa euroa. Tästä noin 10 miljoonaa euroa menee ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin, 5,1 miljoonaa koulumuotoon perustuvaan lisäresurssiin, 24,2 miljoonaa sosioekonomisin perustein jaettavaan lisäresurssiin, 12,8 miljoonaa opetuskielen tukeen ja 12,3 miljoonaa koulunkäynninohjaajiin.
Tälle lukuvuodelle perustettiin yksi uusi vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokka Martinkallion kouluun ja kaksi Westendinpuiston kouluun. Kilonpuiston koulussa toimii seitsemän autismikirjon opetuksen erityisopetuksen pienryhmää.
Kuntouttavaa opetusta järjestetään muun muassa Keinumäen koulun yläkoulun kolmessa pienluokassa ja Aarnivalkean koulun alakoulun kolmessa ryhmässä. Sunan kouluun lisättiin syksylle 2026 kaksi kuntouttavaa luokkaa, ja elokuussa valmistuneessa koulussa toimii 18 perusopetusryhmän lisäksi kolme pienryhmää oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeisiin.
Näistä tiedoista ei kuitenkaan vielä näe, vastaako ryhmien määrä ja rakenne tämänhetkistä tarvetta. Pystytäänkö pienryhmä tai erityisluokka perustamaan silloin, kun sitä tarvitaan? Riittääkö erityisopettajia, erityisluokanopettajia ja koulunkäynninohjaajia? Entä millaisia ryhmiä käytännössä muodostuu, jos oppilaiden ikä tai tuen tarpeet vaihtelevat paljon?
Entä kouluturvallisuus?
Myös kouluturvallisuudesta on noussut aiheellinen keskustelu. Kaupunginhallituksen maaliskuisen vastauksen mukaan väkivaltailmoitusten määrä lisääntyi syksyllä 2025 merkittävästi. Kaupunki ei tuolloin ollut havainnut suoraa yhteyttä ilmoitusten kasvun ja erityisopetuksen rakenteellisen muutoksen välillä.
Tätä on kuitenkin hyvä katsoa suhteessa siihen, missä vaiheessa muutos silloin oli. Lukuvuodelle 2025–2026 alueellisia erityisluokkia ei enää perustettu ensimmäiselle luokalle tuleville eikä 7. luokalle siirtyville oppilaille, mutta muiden vuosiluokkien alueelliset erityisluokat eivät vielä olleet siirtyneet lähikouluihin. Muutos on tämän jälkeen edennyt, joten myös turvallisuuden kehitystä on perusteltua seurata edelleen.
Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti toukokuussa, että sille tuodaan selvitys toimista, joilla kiusaamisen ja väkivaltatilanteiden yleistymiseen vastataan lukuvuonna 2026–2027. Samalla lautakunta pyysi arvioimaan mahdolliset lisäresurssitarpeet vuoden 2027 talousarviota varten.
Syyskuun talousarviokäsittelyssä lautakunta puolestaan painotti, että oppimisen tuen uudistuksessa pitää varmistaa kaikkien oppilaiden tarvitseman tuen oikea-aikainen ja yhdenvertainen saatavuus.
Nyt minusta olisi tärkeää selvittää, miltä tilanne näyttää kouluissa tämän syksyn aikana. Riittävätkö erityisluokat ja pienryhmät, onko henkilöstöä tarpeeksi ja miten muuttuneet järjestelyt näkyvät oppilaiden saamassa tuessa, työrauhassa ja turvallisuudessa?
Tähän tarvitaan ennen kaikkea koulujen henkilöstön kokemuksia ja koulukohtaista tietoa. Rehtorit, opettajat, erityisopettajat, erityisluokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat näkevät arjessa, missä nykyiset järjestelyt toimivat ja missä tuen tarve ja käytettävissä olevat resurssit eivät kohtaa.
Karoliina Mäkäräinen
Kaupunginvaltuutettu