Marraskuun valtuustoblogi

Kaupunginvaltuuston kokouksessa tärkeimmät asiat olivat Hepokorvenkallion kaava sekä ely-keskuksen oikaisukehotus Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaavasta (Poke).

Datakeskus (Hepokorven asemakaava)

Oittaan virkistysalueen itäpuolelle on suunnitteilla datakeskus, ja tätä varten on räätälöity asemakaava alueelle, jossa nyt on peltoa, kosteikkoa ja metsää. (Alueen ruotsinkielinen nimi Hästkärr kuvaa sitä paremmin kuin ”kallio”.) Hankkeessa toimijana on Fortum, joka pyrkii pääsemään eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä Suomenojalla. Datakeskuksen hukkalämpö käytettäisiin lämpöpumpun avulla kaukolämmön tuotannossa; se korvaisi kolmasosan Suomenojalla käytetystä kivihiilestä. Hankkeen suuruutta voidaan kuvata vaikkapa siten, että metsittämällä kolme kertaa Espoon suuruinen alue saataisiin yhtä suuri vaikutus hiilijalanjälkeen. Fortum hankkii datakeskukselle operaattorin, jonka tarpeen mukaisesti rakennushanke toteutetaan vaiheittaisesti.

Data- eli palvelukeskusten arvioidaan vastaavan vuosikymmenen lopulla jopa kymmenesosasta maailman sähkönkulutuksesta. Siksi on merkityksellistä, tuuletetaanko tämä lämpö harakoille vai käytetäänkö se hyödyksi. Hepokorvessa on hyvät yhteydet sekä kaukolämpö- että sähköverkostoon. Se on osoittautunut parhaaksi mahdollisista sijoituspaikoista Espoossa.

Datakeskusta kohtaan on esiintynyt myös kritiikkiä. Erään näkemyksen mukaan keskusta ei tulisi lainkaan rakentaa sen korkean sähkönkulutuksen vuoksi. Datakeskuksia toteutetaan kuitenkin sen verran kuin niitä tarvitaan tietoliikenteen kasvun vuoksi – ellei Espooseen niin jonnekin muualle, huonompaan sijaintipaikkaan, jossa sen lämpöenergiaa ei hyödynnetä. Rakennusten korkeutta on arvosteltu; tosin suurinta osaa pääsee katselemaan ylhäältä päin Oittaan ulkoilureitin korkeimmalta kohdalta, koska ne sijaitsevat laakson pohjalla. Kehä III:n varren metsää jää keskuksen alle, mutta rakentaminen ei missään kohdin ulotu nykyiselle ulkoilureitille. Alue on kokonaan Espoon kaupungin ja Fortumin omistuksessa.

Espoon kannalta tärkeintä asiassa on suuri askel kohti hiilineutraalia kaukolämpöä. Kaupunki saa myös tuloja maan myynnistä sekä maksun kaavoitussopimuksesta. Lisäksi vältytään rakentamasta kokoojakatua, joka oli yleiskaavassa sijoitettu alueen läpi Kehä III:n suuntaisena.

Kaupunginhallitus teki ehdotuksensa asemakaavasta valtuustolle yksimielisesti, ja yksimielisesti valtuusto sen hyväksyi.

Ely ja Poke

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kesäkuussa osayleiskaavan Espoon pohjois- ja keskiosia varten. Uudenmaan elinkeino- ja ympäristökeskus teki siitä oikaisukehotuksen kaupungille. Tämä on osa ely-keskuksen valvontatehtävää, jossa se varmistaa, että kaavoitus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja lainsäädännön mukaista. Kaupungin velvollisuutena on tällaisessa tapauksessa käsitellä asia uudelleen kuuden kuukauden kuluessa ja ottaa kantaa oikaisukehotukseen. Kaavasta tehtyjen valitusten käsittelyä on lykätty, kunnes uusi päätös saadaan, ja siitä voi nyt valittaa niiltä osin kuin kaavamääräyksiin nyt tehtiin muutoksia. Itse kaavakarttaan ei muutoksia tullut.

Oikaisukehotuksen juridisin osa koski kaavamääräyksiä, joilla on rajoitettu rakentamispaikkojen määrää kyläalueilla, loma-asuntoalueilla, maa- ja metsätalousalueilla sekä avoimen maisematilan alueilla. Ely-keskus ei katsonut niillä olevan riittävää juridista pohjaa, ja nämä rajoitukset poistettiin nyt kaavamääräyksistä.

Oikaisukehotuksessa oli kohtia, jotka koskivat kaavaselostusta, joka tosin ei ole osa oikeusvaikutteista kaavaa vaan virkamiestyönä laadittu selostus kaavasta. Näin ollen valtuustokaan ei voinut tehdä niistä päätöksiä.

Kaavassa on esitetty ns. tunnin junan ratalinjaus ja Histan asemanseudun kaavallinen järjestely. Ely-keskus olisi halunnut, että kaavassa lykätään Histan alueen asuntorakentamista, kunnes rata ja asema on rakennettu. Valtio puolestaan haluaa, että päätös radan varren maankäytöstä tehdään ennen kuin voidaan päättää radan rakentamisesta. Tässä Espoo pitäytyi valtion kannassa eikä tehnyt muutosta. Vaikka radasta puhutaan uutena yhteytenä Turkuun, valtaosa sen matkustajista tulee Lohjan suunnan lähiliikenteestä.

Ely-keskus edellytti, että Espoo ottaisi osayleiskaavaan myös Histan taajamaa reunustavan pientaloalueen, joka on jo nykyisessä yleiskaavassa, ja määräisi myös sen rakentamisen riippumaan radasta. Sekä kaavan rajaaminen että pientalokaavoitus kuuluvat kaupungin omaan päätösvaltaan, kunhan maakuntakaavaa noudatetaan. Kyseiset alueet kaavoitettaisiin pientaloalueiksi myös, vaikka koko rataa ei tulisi. Lisäksi asuntomarkkinat toimivat siten, että pientalotonttien puute Espoossa johtaa pientalorakentamisen ohjautumiseen kehyskuntiin ja yhdyskuntarakenteen hajoamiseen, mistä ely-keskuksen kuuluisi ensi sijassa olla huolissaan. Ely-keskuksen vaatimaa muutosta ei tehty. On lisäksi huomattava, että Espoon väkiluvun kasvaessa uuden rakentamisen pääpaino siirtyy aikanaan Kehä III:n ulkopuoliselle alueelle, jolloin Nuuksiota lukuun ottamatta kaupungin koko alue tulee asemakaavoituksen ja taajamarakenteen piiriin; on kyse vain rakentamisen järjestyksestä.

Tilaa vaativan kaupan sijoittamisen salliva yleismerkintä poistettiin nyt kaavamääräyksistä, joten kaupan suuryksikköjen sijoittumisesta määrätään maakuntakaavassa. Rantojen asemakaavoitusta yleisiksi virkistysalueiksi koskevaa määräystä muutettiin lisäämällä siihen sana ”ensisijaisesti”. Yleiskaava synnyttää kaupungille korvausvelvollisuuden niissä tapauksissa, joissa maanomistaja ei voi käyttää omaisuuttaan kohtuullisella tavalla hyödyksi, joten tarpeettomia rajoituksia ei kannata kaavaan sisällyttää.

Kaupunginhallitus äänesti ehdotuksestaan valtuustolle äänin 12-3 vihreiden vastustaessa. Valtuusto päätti lopulta hyväksyä osayleiskaavan äänin 59-14. Vihreät olisivat halunneet pienentää sen kylä- ja pientaloalueita, ja hävittyään äänestyksen tästä ehdottivat koko kaavan hylkäämistä. Yksi vihreiden perusteluista oli henkilöautoliikenteen vastustaminen fossiilisten polttoaineiden vuoksi; kun kaavan tavoitevuosi on 2050, on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että tuolloin kukaan enää ajaisi Suomessa bensiini- tai dieselautolla. Jo kymmenen vuoden kuluttua ne ovat saattaneet kadota teiltämme.

Muut asiat

Valtuuston kokouksessa oli esillä tavanomaisia luottamushenkilövalintoja sekä valtuustokysymyksiä ja -aloitteita, joista hyväksyttiin kaupunginhallituksen niihin antama vastaus, mutta saatiinhan puhua niistä myöhään yöhön saakka.