Valtuustokolumni: Joel Vanhanen
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 7.12.2022 oli käsittelyssä vain yksi, mutta sitäkin tärkeämpi asia. Aiheena oli vuoden 2023 talousarvio, josta sitten keskustelua tuttuun tapaan riitti useammaksi tunniksi. Ja onhan talousarvio aina valtuustovuoden tärkein yksittäinen päätös, sillä se määrittää kaikkea kaupungin tekemistä tulevana vuonna ja muutenkin lähitulevaisuudessa. Pidin itse Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron talousarviokeskustelussa. Lyhyesti puheenvuoron voisi tiivistää tyytyväisyyteen vahvaan talouteen panostamisesta sekä lasten ja nuorten ja laadukkaan koulutuksen priorisoinnista.
Talousarviota käsitellään pidemmän aikaa ja siitä neuvotellaan pitkin syksyä. Kaupunginjohtaja julkistaa perinteisesti marraskuussa virkamiesten hyvin valmistellun pohjaesityksen, jonka pohjalta me poliitikot sitten neuvottelemme muutoksia omien painotustemme mukaisesti. Neuvotteluja käydään paljon niin valtuustoryhmien sisällä kuin välillä. Ja lopulta tänä vuonna kaikki puolueet Perussuomalaisia ja Kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta päätyivät yhteisen neuvottelutuloksen taakse.
Talousarvio ensi vuodelle tehtiin sellaisessa ympäristössä, jota ei olisi osattu vielä vuotta aiemmin odottaa. Maailma ympärillämme muuttuu nyt kovaa vauhtia; vaikka pandemia on hiipunut, aiheuttavat mm. Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan, energian hinnan kasvu ja yleinen inflaation kiihtyminen yhä haasteita myös Espoolle, mutta tänään hyväksyttävä talousarvio vastaa hyvin meitä ympäröiviin haasteisiin. Espoo on tukenut vahvasti Ukrainaa ja ukrainalaisia ja näin tulee olla myös ilman muuta jatkossa. Ukraina taistelee joka päivä itsensä, mutta myös koko vapaan lännen puolesta. Ja Ukraina ei saa olla yksin.
Haasteista huolimatta Espoo on selvinnyt hyvin ja vuoteen mahtuu myös paljon positiivista. Vuosikymmenten mittainen Länsimetro -projekti on saatu maaliin ja lopputuloksesta voi olla ylpeä. Samalla Espoo 50 -juhlavuosi on luonut paljon lisää elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä koko kaupunkiin. Taloutta on saatu terveemmälle pohjalle ja peruspalveluita kuntoon.
Ensi vuoden alussa voimaan astuva sote-uudistus muuttaa paljon kaupungin toimintaa ja rahoitusta. Uudistus heikentää Espoon kykyä investoida kestävään kasvuun ja lisää riippuvuutta valtionosuuksista. Valtio korvaa siirtyvien tulojen ja menojen erotuksesta eli noin 140 miljoonasta vain 60 % eli turpiin tulee. Sen vuoksi vahvasta taloudesta huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää.
Vastuullinen taloudenpito on kaiken muun hyvän edellytys. Siksi me Kokoomuksessa olemme tyytyväisiä, että vastuullisuus on ollut myös tänä vuonna neuvottelujen lähtökohtana. Aiemmin päivitetyn Taloudellisesti Kestävä Espoo -ohjelman hengessä kaupungin taloutta pyritään vahvistamaan ennen kaikkea tekemällä asioita fiksummin ja vahvistamalla Espoon elinvoimaa. Avain talouden ongelmiin ei ole velkaantuminen tai veronkorotukset. Tästä periaatteesta on syytä pitää kiinni myös tulevaisuudessa ja pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla espoolaisten verotaakan pienentäminen. Kasvavat arjen kustannukset eivät kaipaa rinnalleen kovempaa ahkeruudesta rankaisemista.
Pohjaesitykseen tehty 4,3 miljoonan nettolisäys on maltillinen talousarvion kokoon suhteutettuna ja ennen kaikkea lisäykset kohdentuvat oikeisiin asioihin. Kun jaetaan niukkuutta, on kyse arvovalinnoista. Kokoomus on talousarvioon tyytyväinen, sillä lapset ja nuoret sekä laadukas koulutus ovat kokonaisuudessa selvästi etusijalla ja yli 70 % lisäyksistä meneekin aivan oikein opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Lapsiin ja nuoriin panostamalla panostamme suoraan koko Espoon tulevaisuuteen.
Määrärahoja kohdennetaan ensi vuonna selvästi eniten laadukkaan opetuksen turvaamiseen eli mm. koulujen välisen eriytymisen vähentämiseen, erityiseen tukeen ja maltillisiin ryhmäkokoihin. Samalla lisätään panostuksia opetuksessa tarvittavien avustajien palkkaukseen ja puututaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan. Nuorten vapaa-aikaan panostetaan myös; harrastusmaksut pidetään kohtuullisina ja nuorisopalveluita kehitetään, jotta nuorten hyvinvointi vahvistuu ja jengiytymisen kierrettä saadaan katkaistua.
Vuosittaisten talousarvioiden lisäksi kaupungin varojen käyttöä ohjaa paljon myös kymmenelle vuodelle ulottuva investointiohjelma, joka siis määrittää sen, mihin investoidaan, milloin investoidaan ja kuinka paljon investointeja tehdään. Myös investointiohjelman puolelle tehtiin aivan oikeita muutoksia ja kohdennuksia, sillä koulut ja päiväkodit ovat etusijalla myös tällä puolella. Laurinlahden ja Jupperin koulujen korjausta vauhditetaan ja tarvittavaa Kiviruukin lukiota viedään kovaa vauhtia eteenpäin.
Talousarvio lisää panostuksia myös viihtyisän kaupungin kehittämiseen ja kaavoitukseen ja vastaa pulaan pientalotonteista, mikä oli myös Kokoomuksen vahva tavoite neuvotteluissa. Neuvottelujen myötä Pohjois- ja Keski-Espoon pientalokaavoituksen henkilöstömäärää vahvistetaan kolmella vakanssilla ja lisäksi kaupunki varaa myös vakanssin maankäyttösopimusneuvottelijalle. Samaan aikaan lisätään vaiheittain omatoimisen rakentamisen tonttien luovutuksen määrää, mikä mahdollistaa yhä useammalle perheelle unelman – oman pientalon saamisen Espoosta – toteutumisen. Lisäksi puiden ja pensaiden istuttamista yhdessä kumppanien kanssa vauhditetaan. Näillä toimilla vahvistetaan Espoon vetovoimaa, sillä viihtyisä elinympäristö on perusedellytys Espoon menestykselle.
Kokoomuksen valtuustoryhmä on tyytyväinen lopputulokseen. Ja se lopputulos näyttääkin varsin kokoomuslaiselta. Neuvottelut eivät olleet helpot, mutta halua kompromisseille löytyi sopivasti lähes jokaiselta ryhmältä. 7.12. hyväksytyt talousarvio ja taloussuunnitelma vuodelle 2023 mahdollistaa sen, että Espoo pärjää myös jatkossa, vaikka maailma ympärillä muuttuu.
Kokonaisuus vastaa hyvin Espoo-tarinaa ja samalla kaikki perustuu siihen, että talouden pitää olla kunnossa, jotta hyviä palveluita voidaan järjestää. Talousarviotoivomukset sen sijaan käsitellään vasta 12.12. valtuustossa, vaikka muilta osin kokonaisuus jo hyväksyttiin. Tämän talousarvion myötä Espoosta tehdään taas ensi vuonna parempaa paikkaa elää, toteuttaa unelmia, kasvaa ja tehdä työtä.