Valtuustokolumni: Jouni J. Särkijärvi
Metron mahtuu lisää menijöitä – mutta ei kyllin nopeasti
Valtuusto päätti kokouksessaan 30.1. hyväksyä suunnitelman metrojunien kulunvalvontajärjestelmän uusimisesta. Tämä mahdollistaa nykyistä tiheämmät vuorovälit ja kaikkien vuorojen ulottamisen Kivenlahteen. Nykyisestä 2,5 minuutin vuorovälistä päästään tällä hankkeella 2 minuuttiin ja tarvittaessa lisäinvestoinnilla 1 minuuttiin 40 sekuntiin. Tämä ei vielä ole lähelläkään lyhimpiä muualla käytössä olevia vuorovälejä.
Metrosta tulee puoliautomaattinen eli se toimii automaattisesti inhimillisen valvonnan alaisena. Alkujaan metro oli tarkoitus automatisoida ennen Länsimetron rakentamista. Tämän vuoksi Helsinki (ei siis Espoo) päätti, että Länsimetroon tarvitaan vain kahden junayksikön pituiset laiturit – jo kaksi vuotta ennen kuin Länsimetron hankesuunnitelma hyväksyttiin.
Automatisointi osoittautui kuitenkin ylivoimaiseksi tehtäväksi. Ilmeisesti junia ei saatu pysähtymään täsmälleen oikeaan kohtaan. Automatisoidussa metrossa tarvitaan laiturin reunalle turvaseinämä ja siihen ovet, jotka aukeavat junan pysähdyttyä, ja junan ovien osumatarkkuudessa on kyse senttimetreistä. Helsingillä oli kahta tyyppiä metrojunia, ja niiden ovet ovat eri kohdissa, mikä vaikeuttaa tehtävää. Länsimetroa ehdittiin alussa jo rakentaa automatisoitua liikennettä varten, mutta rakenteita jouduttiin purkamaan ja mm. ilmanvaihtojärjestelmä suunnittelemaan uudelleen. Länsimetro on vaatinut korvausta tästä.
Länsimetron rataprofiilissa hyödynnetään painovoimaa kiihdytyksessä ja jarrutuksessa. Juna lähtee asemalta alamäkeen ja nousee ylämäkeen lähestyessään seuraavaa. Asemia ei siten voisi pidentää louhimalla tunneliosuutta. Metron varapoistumisteiden sijoitus ja määrä perustuu junan matkustajapaikkamäärään; jos junat olisivat pidempiä, myös evakuointia varten tarvittaisiin lisäväljyyttä.
HSL sai kritiikkiä
Seudun kaupungit ovat delegoineet päätöksenteon joukkoliikenteestä Helsingin Seudun Liikenteelle (HSL). Siksi kaupunginvaltuustoon ei tule sitä koskevia asioita. Kaupunginhallituksen konsernijaosto seuraan HSL:n toimintaa ja antaa ohjeet kaupungin edustajille. On sovittu, että kunnat subventoivat liikennettä puolella sen kustannuksista; loput peritään matkustajilta. Valtion tuki paikallisliikenteeseen on minimaalista.
Länsimetron toisen vaiheen ottaminen käyttöön on aiheuttanut ongelmia. Junissa on aamuisin ruuhkaa, jota ei suinkaan helpota se, että vain joka toinen juna käy Kivenlahdessa. HSL on myös muuttanut bussilinjoja siten, että kokonaismatka-ajat kasvavat joissain tapauksissa kohtuuttomiksi. Julkisuudessa onkin näkynyt arvostelua, jossa ilmastaan aikomus vaihtaa joukkoliikenteestä henkilöautoon.
HSL ei kuitenkaan ole reagoinut esiintyneeseen arvosteluun eikä ryhtynyt korjaaviin toimiin. HSL:lle on asetettu tavoitteeksi joukkoliikenteen käytön edistäminen, ja tämä on nyt selvästi uhattuna. Monessa puheenvuorossa vaadittiin HSL:ltä toimenpiteitä. Ilmeisin ratkaisu on järjestää muutamia suoria bussivuoroja, jotka helpottavat ruuhka-aikojen tungosta.
Kaupunkiliikenne muutosten edessä
Tekniikan kehitys muuttaa liikennevälineitä ja matkustamista. Fossiilisista polttoaineista päästään eroon nopeasti liikenteen sähköistyessä. Viime kuussa täyssähköautot ohittivat jo rekisteröintitilastossa bensiinikäyttöiset autot. Kaupunkipyörät ja sähköpotkulaudat ovat osaltaan korvanneet bussimatkustamista. Itseajavien autojen odotetaan tulevan liikenteeseen muutaman vuoden kuluttua. Robottitakseista tulee nopea ja edullinen tapa matkata. Etenkin vailla ajokorttia tai -kykyä olevien mahdollisuudet liikkua paranevat.
Raide- ja bussiliikenteen vahvuus on suurten joukkojen kuljetuksessa, ja resurssiviisauden mukaan ei pidäkään ajaa liian suurilla liikennevälineillä liian pieniä kuormia. HSL on kehittänyt joukkoliikennettä runkoyhteyksien varaan, mikä johtaa hyvän saavutettavuuden ohella myös pitempiin matka-aikoihin. Matkustustavan valinnassa ratkaisee, mitä matkustaja itse painottaa eri vaihtoehtojen ominaisuuksia, ja matkan kokonaiskesto on tutkitusti tärkeä valintaperuste.
Fossiiliset polttoaineet ovat olleet rasite henkilöautoille, ja tämä on näkynyt kaavataloudellisissa laskelmissa. Siirtyminen päästöttömästi tuotettuun sähköön käyttövoimana poistaa tämän ongelman. Samalla moottorimelu ja jarruista irtoavat pienhiukkaset vähenevät. Kun asiaperusteinen kriittisyys henkilöautoja kohtaan loppuu, jäljelle jäävät vain asenteelliset vastustajat.
