Valtuustokolumni: Noora Fagerström

Maanantain 19.8. kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymän arvionti- ja tilintarkastuskertomus ja hyväksyttiin sen loppuselvitys sekä myönnettiin vastuuvapaus.

Kävimme läpi muutamia täydennysvaaleja liittyen eri jaostoihin ja hyväksyttiin kaksi asemakaavan muutosta, toinen Otaniemestä ja toinen Westendistä. 

Käsittelimme vastauksia viiteen eri valtuustokysymykseen. Ensimmäinen kysymys, jonka kokoomuksen valtuutetut laittoivat tulille, koski TE-palveluiden siirtymistä kunnille, joka herätti jonkun verran keskustelua, mutta lähtökohtaisesti oltiin tyytyväisiä vastaukseen, jossa todettiin muun muassa näin: 

”TE2024-ohjelman omistaa kaupunginjohtaja ja operatiivisesta johtamisesta vastaa työllisyyspalvelujen päällikkö. Ohjelman etenemistä seurataan ja ohjataan säännöllisesti noin 1,5 kuukauden välein kaupunginjohtajan asettamassa operatiivisessa ohjausryhmässä, jossa on edustus kaupungin kaikilta toimialoilta ja Kauniaisten kaupungista. Operatiivisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Espoon kaupungin elinvoimajohtaja.

TE2024-ohjelmavalmistelu on jaettu viiteen osaprojektiin: Palvelut (työntekijä- ja työnantajapalvelut), Talous ja rahoitus, Hallinto ja tukipalvelut, HR ja ICT. Osaprojektien etenemisestä ja raportoinnista vastaavat nimetyt projektipäälliköt vastaavilta toimialoilta. Osaprojektien edistymistä seurataan säännöllisesti työllisyyspalvelujen johtoryhmässä.

TE2024-ohjelmasta on laadittu riskiarviointi 2023 syksyllä ja tunnistettuja riskejä seurataan ja niihin pyritään aktiivisesti vaikuttamaan. Uudistuksen onnistumisen keskeisimmät riskit liittyvät tämän hetken arvion mukaan siirtyvien asiakastietojärjestelmien toimivuuden varmistamiseen, henkilöstön riittävyyteen ja osaamiseen, valtion palvelusopimusten (yli 70) siirtoon ja uusien kilpailutusten tekemiseen vuodenvaihteeseen mennessä, valtionosuusrahoituksen riittävyyteen ja KEHAlta siirtyvien harkinnan varaisten kulukorvausten maksatusten jonoutumiseen.”

Toinen kysymys koski nuorisotyöttömyyttä, jossa 28 valtuutettua kysyi toimia sen vähentämiseksi: ”Nuorisotyöttömyys on Espoossa selvästi tavoitetasoa (6,9 %) korkeammalla tasolla ja noussut vuoden 2023 aikana. Vuoden 2023 lopussa alle 25-vuotiaiden työttömien osuus oli 9,4 % samanikäisestä työvoimasta. Millä toimenpiteillä Espoo pyrkii vähentämään nuorisotyöttömyyttä?” Vastaus oli kattava, jossa todettiin, että ”Espoo on pystynyt työllisyyden kuntakokeilujen ajan työskentelemään entistä tiiviimmin työnhakijanuorten kanssa ja selvittämään nuorten työnhakijoiden tilannetta. Espoossa on ollut useampi verkostomaisen työskentelyn projekti ja toimenpiteitä myös ennakoivaan nuorten työttömyyden vähentämiseen. Työllisyys Espoossa on kehitetty useita toimintoja, joilla eri nuorten ryhmille pystytään kohdennetummin tarjoamaan heidän tarpeidensa mukaisia palveluita. TE24 -uudistuksen myötä Espoolle tulee entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten työllistymiseen. Tulevaisuudessa etenkin ennakoivan yhteistyön rakentaminen kaupungin, oppilaitosten ja työnantajien kesken on merkittävää.”

Kolmas valtuustokysymys koski hulevesien hoidosta Espoossa; ”Miten Espoon Rakennusvalvonta toteuttaa ja valvoo vuonna 2018 voimaan tullutta hulevesiasetusta ja mihin perustuen Rakennusvalvonta tulkitsee hulevesiasetusta? Miten hulevesien hyvin toimiva viivytys ja virtaus tulisi huomioida vanhoissa asemakaavoissa, joissa viivytysaikoja ei ole määrätty?  Vastauksessa todettiin, että erillistä hulevesiasetusta ei ole säädetty, mutta perustuu Ympäristöministeriön asetukseen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista ja sen 35 § hulevesijärjestelmän suunnittelu. Suuressa osassa asemakaavoja on määräys hulevesien viivyttämisestä, joskus myös laadullisesta hallinnasta. Vastaus oli valmisteltu rakennusvalvonnassa yhteistyössä lupayksikön ja teknisen yksikön kesken.

Neljäs kysymys liittyi siihen oliko Espoolla tiedossa, että Soukassa sijaitseva puro, jota on siistitty, on kuningaskalastajan talvehtimisaluetta. Vastauksessa tuli ilmi, että Espoolla ei ollut tästä tietoa ja kasvillisuuden poistoa pidettiin tavanomaisena urheilupuiston kunnostustoimenpiteenä. 

Viides kysymys, jonka kokoomuksen valtuutetut tekivät, koski pienpanimoiden toimintaedellytysten parantamista. Vastauksessa todettiin, että kaupunki on suhtautunut positiivisesti siihen, että vanhoja tiloja, on muutettu pienpanimotoimintaan soveltuvaksi. 

Kokouksessa todettiin myös vastaukset kahteen valtuustoaloitteeseen; ojitettujen soiden palauttamisesta kosteikoiksi tai vesialueiksi sekä maastopyöräilyreittien kartoittamisesta ja mahdollisesta lisäämisestä ja keskuspuiston opastaulujen uusimisesta.

Valtuustossa jätettiin lisäksi yksi uusi aloite ja neljä valtuustokysymystä, jotka lähetettiin yksimielisesti kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Noora Fagerström
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu